Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)...
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon...
Kyse voisi olla syanoosista, jonka Terveyskirjaston lääketieteen sanakirja määrittelee näin:
"cyanosis, sinerrys; happeutumattoman verenpunan runsaudesta aiheutunut ihon tai limakalvojen sinipunerva värisävy, syynä joko yleinen happeutumishäiriö (esim. sydämen vajaatoiminta) tai paikallinen happeutumishäiriö (esim. huulet kylmällä ilmalla)"
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…;
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Betonivalun valmistelu on aloitettu vuonna 1996, mutta työ keskeytettiin ennen kuin se pääsi edes kunnolla alkamaan. Päätöksen teki Ruotsin hallitus ja sitä perusteltiin sillä, ettei onnettomuuden tutkijalautakunta ollut saanut työtään valmiiksi.
Asiasta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat 20.6.1996 (artikkeli avautuu kokonaan vain tilaajille)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003540371.html
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Korkeus tarkoittaa sivutolpan korkeutta ja leveys ylätolpan pituutta.Esim. Suuri urheilukirja -teoksessa (julk. 1975) olevasta kuvasta ei aivan tarkasti näe, onko mitta otettu tolpan ylä- vai alareunasta.
Jos tarkoitat jonkun kirjaston tarjoaman asiakaspäätteen nopeutta, kerro ensin, mitä kirjastoa tarkoitat. Käytännössä 100 megatavun nopeutta asiakaspäätteellä tuskin on missään tarjolla. Mutta keskustele asiasta sen kirjaston henkilökunnan kanssa, jota käytät. Eri kaupungeissa voi olla myös hyvin erilaisia nopeuksia asiakaskoneissa.
Heikki Poroila
Vantaa, Tikkurila
Inuyasha 36 on tilattu Vantaalle 27.10.2008, joten se on tulossa lähiaikoina. Kannattaa seurata uutuusluetteloa. DVD "Keisarin uudet kuviot 2" ei ole enää saatavissa kirjasto-oikeuksilla, joten valitettavasti emme pysty tekemään siitä täydennystilausta.
Rastita ruuta "Poista" sen varauksen kohdalta, jonka haluat poistaa. Napsauta sen jälkeen linkkiä "Tallenna muutokset". Järjestelmä esittää vielä varmistuskysymyksen: "Alla oleva(t) varau(k)s(et) poistetaan. Haluatko jatkaa?". Tässä näkyy nyt vain se yksi poistettavaksi valitsemasi varaus. Vastaa kysymykseen "Kyllä". Varaus on nyt poistettu.
Lukitsemalla varauksen taas voit estää varausta saapumasta noudettavaksi tietyn ajan kuluessa, esimerkiksi ollessasi lomamatkalla.
Yksityiskohtaiset ohjeet näihin toimintoihin löytyvät perinteisen HelMet-aineistohaun Ohjeita-linkistä, kohdasta "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Siellä kerrotaan näin:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa...
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Meidän kirjastolaisten tiedot eivät riitä tämän asian selvittämiseen. Tieteellisistä lähteistä hakevan Google scholar -haun kautta aiheesta löytyy joitakin sivustoja, joissa sitä on käsitelty:
http://scholar.google.fi/scholar?start=0&q=Yabe+The+Magnesium+Civilizat…
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Vantaan Tikkurilassa adapteri on, mutta Hakunilassa ei. Varaa laite soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Olisikohan Laura Sointeen satukirja "Satuja" vuodelta 1946 ko. kirja?
Kirjassa on satu "Hukkasaaren salaisuus", jossa sanotaan ikimuistoisesti "Annan pisaran verta!. Kirjasta on otettu uusia painoksia 1950, 1976 ja 1991. Joku näistä painoksista löytynee lähikirjastosi varastosta. Tämän kirjan sadut ovat todellisia kauhusatuja, jotka ovat painuneet useamman lapsisukupolven muistiin.
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Kirjastoilla on ollut chat-palvelu jo ennen kuin ne yleistyivät laajemmin, mutta valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja palvelun melko vähäinen kysyntä. Ehkäpä aika olisi kypsä uudelle kokeilulle paikallistasolla. Viedään asiaa eteenpäin, seuraa oman kirjastosi uutisointia..
Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016).
"Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.
Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta."
Helmet -- Maailman paras...
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://finna.fi
