Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77).
"Humisevanhuojuvaa viimavalssia" tanssitaan Tabermannin vuonna 1975 julkaistun Päivä päivältä rakkaampaa -kokoelman runossa, joka alkaa sanoin "Syvällä kuiskivassa kotimetsässä".
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:
Voisiko kyseessä olla Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Takakannen kuvauksessa:
Kahden nuorukaisen Robinson-elämä laskuvarjoista kyhätyssä teltassa, taistelu nälkää, pakkasta ja susia vastaan.
Tämä kirjastonhoitaja ei onnistunut valitettavasti löytämään tähän vastausta. Tunnistaisikohan joku muu tämän?
Suomen kuntien yhteinen €-Kirjasto otettiin keväällä käyttöön myös Helmet-alueella. Yhteinen E-Kirjasto korvaa vähitellen aiemmin Helmet-kirjastojen tarjoamat ekirja- ja eäänikirjapalvelut sekä ePress-aikakauslehtipalvelun. Näistä tämä ePress-aikauslehtipalvelu suljettiin ensimmäisenä, tämän kuun alussa. Jatkossa kirjaston asiakkaat voivat lukea sähköisiä aikakauslehtia uuden E-Kirjaston kautta. Sen lehtikokoelma ei ole aivan sama kuin ePressissä, jonka Helmet-kirjastot aiemmin tarjosivat. Esimerkiksi Iltalehteä yhteinen E-Kirjasto ei tarjoa. E-Kirjastoa voi toistaiseksi käytttää vain mobiililaitteella. E_Kirjaston käyttöönotto:1. Lataat älypuhelimeesi tai tablettiisi E:kirjasto-sovelluksen sovelluskaupasta (AppStore tai PlayKauppa)2...
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Scrabble on sanapelien klassikko, jossa kilpailijat yrittävät muodostaa satunnaisista kirjainlaatoista sanoja pelilaudalle. Netistä löytyy Scrabble Dictionary, josta voi tarkistaa onko keksimäsi sana Scrabble-kelpoinen. Wikipedian mukaan englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on yli 100 000 hyväksyttyä sanaa ja sanakirjaa laajennetaan tarpeen mukaan kun uusia sanoja ilmaantuu. Suomenkielistä virallista sanakirjaa ei ole tehty.
Lähteet:
Scrabble Dictionary. https://scrabble.hasbro.com/en-us/tools (viitattu 4.10.2021)
Scrabble. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrabble (viitattu 4.10.2021)
Galt MacDermottin säveltämäja James Radon ja Gerome Ragnin kirjoittama musikaali Hair eli Hiukset nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran Tampereen Popteatterin esittämänä Tampereen 1. Teatterikesässä 6. elokuuta 1969. Tämän jälkeen musikaali siirtyi vierailevana esityksenä Tampereen teatteriin, jossa sitä esitettiin vuosina 1969 – 1971 yhteensä 71 kertaa.
Svenska Teatern otti Hair-musikaalin ohjelmistoonsa myös samana vuonna. Ensi-ilta oli 23.11.1969.
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=4347
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Kyseiset kriteerit täyttäviä sukunimiä on useita. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee avoindata.fi-sivustoa, josta löytyvät säännöllisesti päivittyvät suomalaisten etu- ja sukunimitilastot. Sivustolta voi ladata tuoreimman sukunimitilaston, josta löytyvät sukunimet yleisyysjärjestyksessä. Listan lopusta löytyvät harvinaisimmat sukunimet. Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä tilastossa.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Hei,
patriisit olivat antiikin Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisien ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. Patriisit olivat suljettu yhteiskuntaluokka ja he menivät naimisiin vain toisten patriisisukujen kanssa. Antiikin roomalaisen, varakkaan patriisin patriisitalo oli kadulle päin suljettu. Taloon pääsi vain yhdestä oviaukosta ja huoneet ja ikkunat avautuivat atriumiin. Atrium on huoneen ja sisäpihan yhdistelmä.
Lähteet:
Roomalainen taide:
5 ROOMALAINEN TAIDE – HI8 TAIDEHISTORIA (turku.fi)
Eriarvoiset roomalaiset:
Eriarvoiset roomalaiset (peda.net)
Kuvapankin kuvia patriisitaloista:
Kuvapankin valokuva otsikolla Renessanssin Patriisitalo – Lataa kuva nyt - Greifswald...
Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Aluksi on todettava, että hyttysistä kokonaan eroon pääseminen saattaa olla mahdotonta eikä ole olemassa yhtä taattua keinoa, jolla niitä voisi vähentää omassa pihapiirissä.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivulla, jossa käsitellään hyönteismyrkkyjä ja karkotteita neuvotaan näin: "Paras suoja hyönteisiä vastaan on peittävä vaatetus. Kotipihalla hyttysiä voi myös yrittää vähentää poistamalla seisovan veden altaat, joissa hyttyset lisääntyvät. Hyttyset eivät myöskään viihdy avoimella pihalla." Jos mökki on veden äärellä tai metsäisessä paikassa, valitettavasti kyseistä neuvoa voi olla vaikea toteuttaa. Tukesin ohje jatkuu: "Hyönteisten torjuntaan on olemassa kahdenlaisia valmisteita: hyönteiskarkotteita ja hyönteismyrkkyjä....
