Kyseessä näyttäisi olevan marmoriristihämähäkki (Araneus marmoreus). Kyseisellä lajilla esiintyy monia eri värimuunnoksia.
Lähteet:
Bugguide.net: https://bugguide.net/node/view/320065
Sepon luontokuvasivut: https://sepeteus.kuvat.fi/kuvat/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit/
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston...
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk....
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Sukupuolineutraalia sanaa, joka vastaisi ilmaherruutta, ei tutkimistani lähteistä löytynyt. Kelvollisin vastaani tullut ilmaus on "valta-asema ilmassa".
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Suomen käsityön museosta saimme seuraavan vastauksen:
Normaalisti kirjaimet viittaavat ryijyn saajaan tai tekijään ja ovat henkilön nimikirjaimet. Viimeinen kirjain D tarkoittaa tavallisesti tytärtä (dotter). Eli Joku (E...) jonkun (C...) tytär (D), kuten nimet tuohon aikaan ilmaistiin.
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Palauttamisen pitäisi kyllä onnistua mutkitta painamalla omissa lainoissa kirjan kohdalla "palauta"-kuvaketta. Jos tämä ei onnistu, auttaa vastaaviin ongelmiin sovelluksessa usein se, että kirjautuu asetusten kautta sovelluksesta ulos ja takaisin sisään. Jos laina ei tästä huolimatta suostu palautumaan, voi sen antaa olla lainoissa laina-ajan päättymiseen asti, jolloin se poistuu lainoista automaattisesti. Jos sovelluksessa tuntuu olevan pidempiaikaisia ongelmia, voit kokeilla myös poistaa sovelluksen datan ja tyhjentää välimuistin (laitteen sovellusten hallinnasta) tai poistaa sovelluksen kokonaan ja ladata sen uudestaan.
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
Etunimet.net-sivustolla kerrotaan, että Silja on kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Cecilia taas on feminiininen muoto roomalaisesta nimestä Caecilius, joka muodostuu latinan sanasta ‘caecus’=‘sokea’.Lähde:Etunimet.net. https://etunimet.net/. Viitattu 28.12.2024
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
