En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Voisiko ongelma olla tablettisi nettiasetuksissa? Mahdollisesti tabletti pitäisi resetoida. Saattaa olla, että laitteesi uudelleenkäynnistäminen riittää ongelman ratkaisuksi. Voit myös kokeilla toista nettiyhteyttä.
On myös mahdollista, että RB Digitalin sivulla on ollut väliaikainen ongelma, joka on jo korjaantunutkin. Mikäli ongelma jatkuu, voit ottaa yhteyttä ja välitän viestisi e-aineistovastaaville.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt yksiselitteistä vastausta.
Esimerkiksi näistä kahdesta tietokannasta voi kokeilla sanahakua. Hakusanoilla 'cuckoo' ja 'spring' löytyy useita tuloksia:
www.poetryfoundation.org
www.poetryarchive.org
Lisäksi pelkästään internetistä löytyy google-haulla cuckoo + spring + poem valtavasti runoja. Monet niistä ovat vanhempia, tekijänoikeusvapaita runoja.
Vanhat Vaasa-lehdet ovat meillä luettavissa mikrofilmeinä. Voit varata aikaa mikrofilminlukulaitteelle numerosta 0401836343. Mikrofilmit ja niiden lukulaite sijaitsevat pääkirjaston Uutisalueella.
Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus tulostaa.
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Tietoa myyntiajoista EU-alueella löytyy Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevästä raportista vuodelta 2016, sivulta 9. Käytännöt ovat hyvin kirjavia. Raportti on nähtävissä Ehyt ry:n sivuilla osoitteessa http://www.ehyt.fi/fi/tutkittua-tietoa#Tietopankki_alkoholi
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Etsitty elokuva saattaisi olla Maggie Greenwaldin ohjaama Pikku-Jon balladi (The ballad of Little Jo, 1993), joka on esitetty TV1:ssä 9.9.1998.
"Feministisesti emansipoituneeksi naiseuden rehabilitoinniksi voisi luonnehtia Maggie Greenwaldin kirjoittamaa ja ohjaamaa, tositapauksen innoittamaa traagista uuslänkkäriä, jossa ahdistettu nainen (Suzy Amis) keksii keinon suojautua toinen toistaan moukkamaisemmilta miehiltä: hän leikkaa hiuksensa, viiltää arven poskeensa ja tekeytyy itsekin kaksilahkeiseksi. Elokuva piirtää lohdutonta, kaikessa ankeudessaan realistiselta vaikuttavaa aikain ja tapain kuvaa. Vähemmänkin herkkätunteisen machokarjun uskoisi ymmärtävän sankarittaren poikkeuksellista ratkaisua. Aivan täysin ei kullankaivajaksi...
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti...
Näistä tarinoista voisi olla hyötyä:
Paasto, Kaisa: Anni kaverinkesyttäjä
Allert, Judith: Kimi etsii ystävää
Nyman, Maija-Liisa: Vilma ja supersiskot
Ja tämä tietokirja voisi myös olla avuksi:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea
Kaikkia näitä löytyy Vaski-kirjastoista.
Valmista perinteistä Lemon Curdia näyttäisi olevan myytävänä K-Citymarketissa ja Tokmannilla. Verkkokaupoista sitä voi tilata esim. delideli.fi ja foodie.fi.
Curd sopii hyvin paahtoleipien päälle, kakkujen täytteeksi tai maustamaan jogurttia.
Netistä löytyy useita ohjeita curdin valmistamiseen ja muitakin makuja voi käyttää kuin sitruunaa.
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
Huovinen lienee viitannut streptomysiiniin, joka Havukka-ahon ajattelijan ilmestymisen aikoihin (1952) oli lääketieteellinen uutuus ja jonkinlaisen ihmelääkkeen maineessa. Tätä sodan aikana mullassa tavattavasta Streptomyces griseus -sädesienestä eristettyä antibioottista ainetta käytettiin tuberkuloosin hoidossa ja sillä oli parantava vaikutus myös erilaisissa infektiotaudeissa. Streptomysiinin keksijä, amerikkalainen lääkäri Selman A. Wacksman sai keksinnöstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1952.
Lähteet:
Pieni tietosanakirja. 4, Sandels - Öölanti
Vuosisatamme kronikka
Rahaliike Holmaston Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen (2008) antaa seuraavia arviohintoja mainituille seteleille:
10 markkaa: 1-120 euroa
50 markkaa: 8-180 euroa
100 markkaa: 2-100 euroa
Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto ja painosversio. Tarkemmin hintoja kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Ihan täsmälleen noihin tuntomerkkeihin sopivaa laulua en löytänyt.
Amerikkalaisen laulaja-lauluntekijä Brian Fallonin kappaleessa Georgia lauletaan "You don't know, you don't know how it feels to be me".
"You don't know how it feels" -nimiset kappaleet ovat tehneet ainakin amerikkalainen rokkari Tom Petty, kanadalainen poplaulaja Drew Seeley sekä amerikkalainen country-laulaja Steve Azar. Tom Pettyn kappaletta ovat esittäneet monet muutkin laulajat.
Jazzlaulaja Nancy Wilsonin "Hello young lovers" -albumin (1962) kappaleessa "You don't know how love feels" on osittain kysymykseesi sopivaa sanoitusta.
AZLyrics-sivustolla voit selailla sanoituksia lauluihin, joiden nimestä löytyy sana "Lovers": https://search.azlyrics.com/search.php?q=...
