Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Konsepti, jossa tutuista hiteistä esitetään kimittävällä "smurffiäänellä" laulettuja versioita on kehitetty Hollannissa jo 1970-luvun loppupuolella. Laajempaan suosioon smurffimusiikki meillä ja monessa muussa maassa nousi 1990-luvulla.
Smurffien rallatukset jakavat ehkä mielipiteitä, mutta ainakin Suomessa näitä albumeja on myyty valtavasti. Vuonna 1996 julkaistua Tanssihitit Vol 1 -levyä kaupattiin täällä lähes 175 000 kpl ja kaikkinensa smurffimusiikki on yltänyt miljoonamyyntiin.
Hollannin ja Suomen lisäksi wikipedia mainitsee smurffilevyjen olleen jossakin vaiheessa Norjassa suosittuja. Puolassakin ne ovat menneet hyvin kaupaksi. Britanniassa listasijoituksia on myös kertynyt. Tšekki, Saksa, Italia, Unkari ja Japani luetellaan...
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Paula Isopahkalan teoksia PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) ja PaaPiin kaavakirja naisille (2019). Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot Vaskin verkkokirjastosta. Vaski-kirjastoista lötytyy myös teokset Mekkotehdas (2012), Mekkotehdas aikuisille (2014) ja Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin (2016). Myös niiden saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta. Voit etsiä verkkokirjastosta muita lastenvaatteiden kaavakirjoja esimerkiksi asiasanalla "lastenvaatteet".
Paula Isopahkalan kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Isopahkala%2C+Paula&type=…
Mekkotehdas-kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=...
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon...
Oletkin jo selvittänyt asioita melkoisesti.
Tällä hetkellä suosituin aloittelevan sijoittajan opas on Kaikki rahasta : näin säästin kymppitonnin vuodessa
Tekijä: Julia Thurén
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Vuosi: 2019
Miten toteutan unelmani? Miten voin aloittaa sijoittamisen, vaikka en vielä tiedä aiheesta mitään enkä oikein jaksaisi selvittääkään? Kuinka suuren asuntolainan uskallan ottaa? Miten varaudun eläkkeeseen? Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun...
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei...
Nimi Martti juontuu latinalaisesta nimestä Martinus ´sotainen´. Kantasana on Mars, sodan jumala.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1714562__Setunimet__Oright…
Meidän kirjastolaisten tiedot eivät riitä tämän asian selvittämiseen. Tieteellisistä lähteistä hakevan Google scholar -haun kautta aiheesta löytyy joitakin sivustoja, joissa sitä on käsitelty:
http://scholar.google.fi/scholar?start=0&q=Yabe+The+Magnesium+Civilizat…
Huomiosi on oikea, eli lapset/aikuiset -rajaus ei todellakaan haussa toimi. Sama koskee rajausta kauno- ja tietokirjallisuuden välillä.
Nämä harmilliset puutteet johtuvat siitä, että käytössämme oleva verkkokirjasto on kehitetty alunperin ruotsalaiseen kirjastoympäristöön, missä aineisto luetteloidaan joiltain osin eri tavoin kuin Suomessa.
Vika on järjestelmätoimittajan tiedossa, mutta ainakaan pikaista parannusta meille ei ole luvattu.
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Ilman lupaa voi kirjojen kansikuvia käyttää vain siinä tapauksessa, että voi vedota lain sitaattipykälään (22). Jos tekstissä esitellään jotain kirjaa, on perusteltua vedota §22:een ja havainnollistaa käsiteltyä kirjaa sen kansikuvalla. Oikeustapauksia tällaisen toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole. Kun kysyjä ei tarkemmin kuvaile, missä tarkoituksessa hän kansikuvia käyttää, luvallisuuteen on vaikea ottaa kantaa. Puhdas "viihdekäyttö" on joka tapauksessa aina luvanvaraista.
Verkossa on hiljaisesti hyväksytty (eli oikeudenhaltijat eivät puutu asiaan) tuotteiden kansikuvien hyödyntäminen myös muussa kuin sitaattimielessä, kun oikeudenhaltijat kokevat käytön joko merkityksettömäksi tai itselleen hyödylliseksi. Tällaisen hiljaisen...
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
Uuden Helmet-kortin saa ihan saman tien kirjastossa käydessä, kunhan mukanasi on kuvallinen henkilöllisyystodistus. Aikaa menee vain pieni hetki, kun kortin numero vaihdetaan järjestelmään ja yhteystietosi tarkistetaan. Uusi kortti maksaa 3 euroa.
Vanhan kortin voit sulkea jo nyt soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jottei sitä voisi käyttää väärin, mikäli kortti joutuu vääriin käsiin.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Valitettavasti emme löytäneet runoa. Katsoimme kaikki eläinaiheiset antologiat, monien naislyyrikoiden teokset ja joidenkin miesten. Katsoimme myös isot antologiat mm. Tämän runon haluaisin kuulla. Variksista ja harkakoista löytyi paljon runoja, mutta ei mitään tähän viittaavaan.
Googlasimme myös runon sanoja eri muodoissa ja hieman muutellen, mutta emme saaneet tyydyttäviä vastauksia.
Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016).
"Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.
Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta."
Helmet -- Maailman paras...
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
