Saapumisilmoituksessa on henkilökohtainen asiakasnumero (tarkistusluku), jonka perusteella saapuneen varauksen voi noutaa itsepalveluhyllystä.
Varatun niteen voi lainata automaatista ainoastaan sillä kortilla, jolle varaus on tehty.
Toisen henkilön kortilla tehtyä varausta lainattaessa jollekin muulle kortille täytyy asioida asiakaspalvelutiskillä, jolloin valtakirjasta ei ole haittaa. Mukana täytyy aina olla vähintäänkin saapumisilmoitus.
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa...
Postissa tulee silloin tällöin palautettavia kirjoja, vaikka se ei olekaan suositeltavaa. Jos palautus hukkuu postissa, joutuu asiakas korvaamaan hävinneen niteen kirjastolle. Kirjaston henkilökunnalla ei myöskään ole aikaa lähteä jonottamaan postiin hakemaan kirjattuja kirjeitä / paketteja. Jos kuitenkin haluatte palauttaa lainanne postitse, on se toki mahdollista, mutta vain omalla vastuullanne.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden posti- ja käyntiosoitteet löytyvät kirjaston kotisivuilta, http://www.lib.hel.fi/ . Lainat on myös mahdollista uusia Internetin kautta ( http://www.helmet.fi ), jos asiakkaalla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Uusiminen on rajattu viiteen kertaan. Varattua aineistoa ei ole mahdollista uusia.
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän...
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin...
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset...
Vuoden 1899 10-pennisen arvo vaihtelee huomattavasti kolikon kunnon mukaan. Alimmissa kuntoluokissa sen arvo on 1-2 €, mutta ylempiin kuntoluokkiin kuuluvat kolikot ovat jo tuntuvasti arvokkaampia (20-950 €). Yleisimmin tavataan kahden euron arvoista toiseksi alimman kuntoluokan rahaa ("Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä."). Kannattaa antaa asiantuntijan arvioida, onko kolikkonne tätä paremmassa kunnossa.
Lähde:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan...
Nälkiintyminen ja nopea painon pudotus kuuluvat muusta kuin alkoholista johtuvan rasvamaksataudin ravitsemuksellisiin syihin, mikä selittää taudin esiintymisen anorektikoilla. Kolesterolitason kohoaminen liittyy niin ikään maksan toimintaan: maksa on ainoa LDL-kolesterolin poistumisreitti elimistöstä, ja sen pinnalla olevien kolesterolipyydysten toiminnan teho ratkaisee, kuinka korkea kolesterolitaso on. Rasvamaksa tuottaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä triglyseridejä enemmän kuin normaalisti. Tämä saa solut vähentämään omien kolesterolipyydystensä määrää: kun maksaan ulkopuolelta tulevan kolesterolin määrä näin vähenee, LDL-hiukkasia jää verenkiertoon ja kolesterolitaso nousee.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Perttu...
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Lähihoitajan tutkinto syntyi kun sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen peruskoulutukset yhdistettiin vuonna 1993. Nimitys yhdisti perushoitajien, kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaistenhoitajien ammattinimikkeet.
Aikaisempien vuosikymmenten nimikkeitä hoitotyön perusammattilaisille olivat apusisar, apuhoitaja ja perushoitaja, joista jokainen teki vuorollaan tilaa uudelle koulutukselle ja nimikkeelle.
Useimmissa hoitoalan ammattinimikkeissä määritellään hoitajan työtä jollakin tavoin, ehkäpä pelkkä hoitaja-nimitys olisi liian yleinen.
Tietoa hoitoalan ammateista löytyy mm. alla olevien linkkien kautta:
http://www.superliitto.fi/?cat=57
https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/koulutuksen-historiaa
http://www.ammattinetti.fi...
Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Erilaisia tilastovertailuja Suomen yleisten kirjastojen välillä voi tehdä kirjastot.fi -palvelun sivulla
http://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti kyseisellä sivulla kirjastot on laitettu kunnittain yhteen, joten tietoja yksittäisen kirjaston osalta sieltä ei saa.
Pinta-ala on sellainen tieto, että sitä ei välttämättä löydy kaikkien kirjastojen omiltakaan sivuilta. Sen sijaan tietoja kunkin kirjaston kokoelmista ja aukioloajoista löytyy kirjastojen vuosikertomuksista, joita löytyy kirjastojen omilta sivuilta. Valitettavasti kaikki yleiset kirjastot eivät laita vuosikertomuksia ja tilastoja esille sivuilleen, joten tulokset voivat olla vaihtelevia.
Kokosin tähän alle tilastotietoa vuoden 2016 tilanteen mukaan. Tilastoinnissa kirjastot on...
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...
