Asiakaspalvelusta on runsaasti kirjallisuutta. Uudempia ovat mm. Kannisto, Päivi: Asiakaspalvelu - tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä, 2007, Pakkanen, Riitta: Palvelun taitajaksi, 2009, Pitkänen, Raimo: Palvelun taitajaksi : miten onnistut asiakkaan kohtaamisessa, 2006, Rissanen, Tapio: Hyvän palvelun kehittäminen, 2006, Aarnikoivu, Henrietta: Onnistu asiakaspalvelussa, 2005, Huippupalvelua asiakkaille, 2006. Näitä kirjoja on joitakin paikalla tällä hetkellä Riihimäen kirjastossa. Lisää aiheesta voi hakea esim. Ratamo-verkkokirjastosta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot laittamalla asiasanakohtaan hakusanan: asiakaspalvelu.
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston valikoimista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
James päällä joka säällä: ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa
Vienonen, Mikko: Koit ny rauhottu! : tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin
Pop - rauha - rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä
Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea
Gothic & Lolita / photograps by Masayuki Yoshinaga; foreword by Katsuhiko Ishikawa
Haye, Amy De La: Surfers soulies skinheads & skaters : Subcultural style from the forties to the nineties
Burda-lehden vuosikerta 1998
Reed, Paula: Fifty fashion looks that changed the 1990s.
1990-luvun muotia voi muistella myös esimerkiksi...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Ehkä Espoon kaupunginmuseossa tiedetään asiasta jotakin. Kirjaston kokoelmista en löytänyt itse, mutta saattaa kannattaa katsoa joitain alla ollevan linkin kautta näkösälle tulevia kirjatietoja.
Itse katsoisin ensin ehkä seuraavia: Leppävaarakirja; Valtatien varrelta ; Albergasta Leppävaaraan ... ja muitakin.
Vielä kaupunginmuseon yhteystiedoista, ne löytyvät sivulta http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI
Maksun voi maksaa verkossa. Kun kirjautuu omiin tietoihin, sivun oikeassa yläkulmassa näkyy linkki verkkomaksamiseen (Maksa verkossa).
Seuraavassa näkymässä (Kirjastomaksujen maksaminen) maksettavat summat on listattu allekkain. Maksettava summa valitaan klikkaamalla summan perässä olevaa tyhjää ruutua. Kun summa näin on valittu, Siirry maksamaan-painike aktivoituu. Sen jälkeen prosessi etenee normaalin verkkomaksun tapaan.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän. Alle 30, 00 euroa olevat velkasaldot eivät aiheuta lainausoikeuden menetystä.
Tässä muutama kirja, joista voisi olla hyötyä:
- Tehokkaan hankinnan työkalut / Terttu Huuhka (2017)
- Biteistä bisnestä! : digitaalisen liiketoiminnan käsikirja / Mika Ruokonen (2016)
Matti Paavilaisen useimmat runot on nimetty runon alkusäkeen mukaan. Selasin kokoelmissamme olevat Paavilaisen runokokoelmat, mutta kuvaukseen sopivaa runoa en löytänyt. Runon nimi Tuntematon kirje tai alkusäe ei johdattanut myöskään kenenkään muun runoilijan jäljille.
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,...
Kyseessä on varmaankin Shaun Bythellin teos Elämäni kirjakauppiaana (The Diary of a Bookseller, suom. Jaana Kapari-Jatta, Kirjapaja, 2019). Teoksen pitäisi ilmestyä toukokuussa 2019.
Elämäni kirjakauppiaana Vaskissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3840702
Elämäni kirjakauppiaana kustantajan sivuilla https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/elamani-kirjakauppiaana/2437396
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523540347&q…
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen...
Tero Tähtisen esikoiskirja on Aurinko laskee Aleksandriassa : kirjoituksia maailmasta ja maailmalta (Savukeidas, 2009). Katmandun unet : kirjoituksia idästä ja lännestä ilmestyi vuonna 2011.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Tässä joitakin vinkkejä eri tyylisistä aikuisten kirjoista.
Chirovici, E. O.: Peilien kirja
Grebe, Camilla: Veteen piirretty viiva.
Lindqvist, Mari: Virta
Rytisalo, Minna: Lempi
Schenkel, Andrea: Hiljainen kylä
Tontti, Jarkko: Perintö
Waters, Sarah: Silmänkääntäjä
Lisäksi vielä kirjapari, joka avaa saman tarinan eri henkilöiden näkökulmasta:
Joyce, Rachel: Harold Fryn odottamaton toivioretki; Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu
Ensimmäiset sivuvaunulliset moottoripyörät tulivat Suomessa poliisin käyttöön jo 1920-luvulla. Poliisimuseon verkkosivuilla on pdf-artikkeli poliisiajoneuvojen historiasta, jossa myös kuva näistä vanhimmista sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä: Suomalaiset poliisiajoneuvot: autot ja moottoripyörät – merkkejä joka lähtöön.
Poliisin moottoripyörien valtamerkkinä oli Harley-Davidson; näin myös 1950-luvulla, jolloin Helsingin olympialaisia varten poliisin käyttöön hankittiin muutamia uusia sivuvaunullisia Harley-Davidson -pyöriä. Kuva näistä sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä löytyi Finna.fi -hakupalvelun kautta:
https://finna.fi/Record/nurmijarvi_mui.mui-84293
...
Palvelunestohyökkäyksiä voidaan yrittää tehdä myös kirjastojen tietoverkkoihin, kuten minkä tahansa muunkin organisaation palveluihin. Kirjastojen tietoturvallisuudesta huolehditaan kaiken aikaa. Tietoturvasta pitävät huolta kirjastojen omat tietotekniikka-asiantuntijat ja kuntien tietohallinnon asiantuntijat. Ohjelmia ja tietoturvaa päivitetään säännöllisesti.
Kirjaston tietokoneella asioidessa asiakas voi huolehtia omasta tietoturvastaan niin, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja. Työskentelyn päätteeksi kannattaa tyhjentää selaimen muisti, sulkea ohjelmat, sivut ja kirjautua ulos koneelta. Kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä neuvoa.
