Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun laitteen teho on tiedossa. Ennen kulutuksen laskemista on laitteen ilmoitettu teho aina muutettava kilowateiksi (1000 wattia = 1 kilowatti) ja laitteen käyttöaika tunneiksi (30 minuuttia = 0,5 tuntia). Sähkölaitteen energiankulutus (kWh) lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h).
Lämpöpatterin mallinumerolla saattaa verkosta löytyä tietoa laitteen sähkönkulutuksesta.
Seinäjoen pääkirjastossa on sähkönkulutusmittari lainattavissa, mutta käsittääksemme sitä ei voi liittää asennettuun lämpöpatteriin. Kulutusmittaria voi käyttää kodinkoneiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti näihin aihealueisiin liittyvää materiaalia. Tässä muutamia poimintoja 2010-luvulla julkaistuista aineistoista (asiasanat: rekrytointi, henkilöstöhankinta, perehdyttäminen, työnopetus):
Ahokas, Laura (2011). Perehdyttäminen ja työnopastus (CD-ROM). Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Alhanen, Kai (2016). Työnohjauksen käsikirja. BoD, Helsinki.
Kaijala, Markku (2016). Rekrytointi : tehtävään vai yhtiöön?. Alma Talent, Helsinki.
Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016). "Hyvät tyypit" : temperamentti ja työelämä. WSOY, Helsinki.
Ketola, Hannu (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä...
Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Philip Lymberyn yhdessä Isabel Oakeshottin kanssa kirjoittama maatalouden tehotuotantoa kritisoiva Farmageddon : halvan lihan todellinen hinta ilmestyi 2014 (suomeksi 2018). Philip Lymbery on maailmanlaajuisen tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvän Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja. Teos on saanut ainakin seuraavat palkinnot :
International Golden Dove for Peace Award (Colombe dóro per la Pace). Myöntäjänä Institute for International Research Archivio Disarmo.
Compassion in World Farming https://www.ciwf.org.uk/philip-lymbery/blog/2015/06/farmageddon-wins-prestigious-award-in-italy
EU-tasolla toimivan eläinten hyvinvointia ajavan Eurogroup for animals –järjestön European Award for Outstanding Campaigning...
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi.
Vaara-kirjastojen hankintatoivomuslomake löytyy kirjaston verkkosivun https://vaara.finna.fi yläpalkin kohdasta Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Hankintaehdotus. Hankintaehdotuksen tekemistä varten ei tarvitse kirjautua verkkokirjastoon.
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka...
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää.
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti...
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
