Hei,
Keskipohjanmaa-lehti on ilmestynyt vuonna 2016 seuraavina päivinä:
- nro 339, 11.12.
- nro 298, 30.10.
- nro 286, 18.10.
- nro 216, 9.8.
- nro 210, 3.8.
- nro 174, 28.6.
- nro 169, 21.6.
- nro 103, 15.4.
- nro 53, 23.2.
- nro 44, 14.2.
- nro 33, 3.2.
Kirja on nyt vasta suomennettu ja kirjastojen uutuuslistoilla hankittavissa. Olemme juuri itseasiassa tilanneet kirjan kokoelmiimme ja se tulee pian varattavaksi kirjastojärjestelmäämme.
Etsimäsi laulu on Anneli Saariston laulama Löysin kesän. Laulun sanat ja sävel ovat Ossi Paasosen ja Jukka Alihangan. Laulu löytyy levyltä Nimeni on ilotuska (1979. Äänite on LP-levynä myös Helmet-kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1133606__Sl%C3%B6ysin%20ke…
Kaunis laulu, joka on jäänyt myös vastaajan mieleen.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin voit etsiä esim. seuraavista lähteistä, jotka löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:Camus & Sartre : the story of a friendship and the quarrel that ended it / Ronald Aronson ; University of Chicago Press, 2003.Sartre / Arnie Cohen-Solal ; WSOY, 1992.A little history of philosophy / Nigel Warburton ; Yale University Press, 2012.Myös mainitsemasi kirja Rutto / Albert Camus ; Otava, 2009 löytyy Helmet-kokoelmista.Nettilähteitä löytyy Filosofia.fi-sivuston linkkikokoelmasta https://filosofia.fi/linkkikokoelma.Toivottavasti pääset näillä eteenpäin pohdinnassasi filosofien suhteista.
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13...
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat...
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo...
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%...
