Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
Anttilanmäen koulussa pitkään opettajana toiminut Pekka Seppälä on kirjoittanut historiikin nimeltä Lahden kaupungin Anttilanmäen koulu. Seppälä kertoo tässä kirjassa, että syksyllä 1939 koulu alkoi normaalisti, mutta 12.10 koulu otettiin sotilasmajoitukseen. Tässä käytössä koulu oli 13.11. asti, jolloin koulu muutettiin sotasairaalaksi (siis jo pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä). Talvisodan loputtua 13.3 1940 koulu jatkoi vielä jonkin aikaa sotasairaalana, ja 22.4.-15.6. koulua käytettiin armeijan majoitustilana. (s.29-30)
Jatkosodan alettua kesäkuun lopulla 1941 koulu muutettiin taas sotasairaalaksi. Se toimi sotasairaalana 12.10.1941 asti. Seppälän kirjan perusteella Anttilanmäen koulu (vuoteen 1946 koulun nimi oli muuten...
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun laitteen teho on tiedossa. Ennen kulutuksen laskemista on laitteen ilmoitettu teho aina muutettava kilowateiksi (1000 wattia = 1 kilowatti) ja laitteen käyttöaika tunneiksi (30 minuuttia = 0,5 tuntia). Sähkölaitteen energiankulutus (kWh) lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h).
Lämpöpatterin mallinumerolla saattaa verkosta löytyä tietoa laitteen sähkönkulutuksesta.
Seinäjoen pääkirjastossa on sähkönkulutusmittari lainattavissa, mutta käsittääksemme sitä ei voi liittää asennettuun lämpöpatteriin. Kulutusmittaria voi käyttää kodinkoneiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
Kirjastot.fi-sivuille on koottu tiedot alan koulutusmahdollisuuksista:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, ja se muutti jonkin verran aiempia kelpoisuusvaatimuksia. Alla on vastaus palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen pätevyydestä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymykseni-koskee-kirjastonhoitajan-patevyytta-vaikka
Philip Lymberyn yhdessä Isabel Oakeshottin kanssa kirjoittama maatalouden tehotuotantoa kritisoiva Farmageddon : halvan lihan todellinen hinta ilmestyi 2014 (suomeksi 2018). Philip Lymbery on maailmanlaajuisen tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvän Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja. Teos on saanut ainakin seuraavat palkinnot :
International Golden Dove for Peace Award (Colombe dóro per la Pace). Myöntäjänä Institute for International Research Archivio Disarmo.
Compassion in World Farming https://www.ciwf.org.uk/philip-lymbery/blog/2015/06/farmageddon-wins-prestigious-award-in-italy
EU-tasolla toimivan eläinten hyvinvointia ajavan Eurogroup for animals –järjestön European Award for Outstanding Campaigning...
Varsinkin isoihin kirjastoihin voi tarjota hyväkuntoisia kirjojaan. Suosittelemme olemaan etukäteen yhteydessä esim. puhelimitse siihen kirjastoon johon suunnittelee vievänsä kirjoja. Jos lahjakirjojen määrä on pieni, ne voi myös jättää monissa kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyyn.
Linkin takaa löytyy kirjaston nettisivut, valitsemalla kohdasta KIRJASTOT löytyy sen kirjaston yhteystiedot, johon haluaa lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka...
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Helmet-kirjastoista löytyvät äänitykseen sopivat nauhurit ovat käytettävissä vain kirjaston tiloissa eikä niitä saa kotilainaan.
Zoom-nauhuri Tikkurilan kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2409006__Snauhuri__P0%2C3__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Zoom-nauhuri Myllypuron kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179120__Snauhurit__P0%2C3__Orightresult__X3?lang=fin&suite=cobalt
Tarvittaessa saat lisätietoja kirjastosta, jossa nauhuri sijaitsee. Muualla kuin kirjaston tiloissa käytettäviä äänityslaitteita ei valitettavasti ole.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Oikeaanhan tuo arvaus mietelmän lähteestä osuu: se löytyy sivulta 10 Kerttu Wanteen aforismikokoelmasta Ilman naamiota.
"Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera touhu tappaa hengen hedelmät."
