Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä...
Vastaus riippuu siitä, mitä käsitteellä "kirjatraileri" tarkoitetaan. Jos kysyjä viittaa ilmaisulla videoituun kirjan esittelyyn, on sellaisen tekeminen ja levittäminen sallittua, jos "traileri" koostuu tekijän omasta puheesta ja tekstistä. Jos halutaan lainata esiteltävän kirjan sisältöä, se on tehtävä sitaattipykälän (§22) puitteissa eli sitaattien täytyy liittyä omaan tekstiin. Pelkästään huvin vuoksi ei kirjaa saa lukea ja tätä lukuesitystä levittää ilman erillistä lupaa. Luvan mahdollinen maksullisuus riippuu oikeudenhaltijan harkinnasta.
Heikki Poroila 16.3.2012
Kyllä vaan.
Kirjaston neuvotteluhuoneessa kokoontuu Ritva Meltzin vetämä lukupiiri joka toinen torstai klo 17-19.
Seuraavan kerran tänään
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Entressen_k…
Tervetuloa mukaan
Helmet-haussa saat luettelon Marian Keyesin Ison Omenan kirjaston kokoelmien kirjoista valitsemalla alavetovalikosta tekijän, kirjoittamalla hakuruutuun kirjailijan nimen ja valitsemalla sijainniksi Ison Omenan. Alla tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28keyes%20marian%29%20…
Halutessasi voit etukäteen tai haun jälkeen rajata hakuasi muutenkin, esimerkiksi teosten kielellä. Huomaathan, että rajaamalla haun tiettyyn kirjastoon, saat tulokseksi ne teokset, jotka on hankittu tämän kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjat voivat olla joko lainassa tai hyllyssä. Rajausta ei voi tehdä vain sillä hetkellä paikalla olevaan aineistoon.
Olisiko etsimäsi kirja Ellen Raskinin mysteeriromaani The Westing Game? Kirja on julkaistu vuonna 1978. Sitä esitellään alla:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Westing_Game
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin...
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1.
https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Kyseessä on varmaankin Seita Parkkolan nuortenromaani Usva. Romaanin päähenkilö on 13-vuotias tyttö, joka tutustuu tavaratalon "asukkaisiin".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353523
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Katariina Haavion ja Satu Koskimiehen kirjaa "50-luvun tytöt" on hyvin monissa kirjastoissa saatavana.
Voit katsoa HelMet-haulla itsellesi sopivaa kirjastoa tai tehdä varauksen HelMetin kautta. Voit toki soittaa mihin tahansa kirjastoon ja pyytää virkailijaa selvittämään asian.
Antoisia ja mukavia lukuhetkiä.
