Facebookista löytyy ainakin kaksi erillistä paluumuuttajat-ryhmää. Toinen on tarkoitettu juuri ulkomailta Suomeen takaisin muuttaneille henkilöille ja toinen on omistettu vuonna 2012 nähtyyn tv-sarjaan joka pyöri TV2:lla.
Löytääksesi nämä ryhmät tulee sinun vain kirjoittaa hakupalkkiin "Paluumuuttajat". Ensimmäinen hakutulos on juuri ryhmä joka on tarkoitettu Suomeen takaisin muuttaneille.
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
Runoja on hyvin vaikea löytää, vaikka muistaisi monta lausetta.
Runotietokannasta ei runoa löytynyt, mutta jos tietää runosta yhtään enempää esim. alkuperäismaan, saatta runo vielä löytyä.
Suru- ja muistovärssyjä on koottu paljon nettisivuille, mutta niitä on vaikea erotella ihmisten itse kirjoittamista runosivuista. Tässä kuitenkin pari runosivustoa joista saattaa oikea vielä löytyä.
Muistovärssyjä
Callankukka
Suruvärssyt
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen ...
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo...
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Enclyclopedia mythican mukaan https://pantheon.org/articles/t/typhon.html Typhon oli antiikin tarustossa varhainen hirviö, joka kuvattiin tuhoisaksi hirmumyrskyksi tai tulta syökseväksi jättiläiseksi. Homeroksen tarustossa Typhon on suljettu maan sisälle, Hesiodoksen Theogoniassa esiintyy kaksi hahmoa, Typhon, joka on Typhoeuksen poika, ja mm. Kerberoksen isä. Typhoeus on hirviö, jolla on kymmenen päätä, hirvittävät silmät ja äänet. Typhoeuksen kerrotaan taistelleen Zeuksen kanssa ihmisten herruudesta ja hävinneen. Lopulta mm. Ovidiuksen teoksissa ja Pindaros mainitsevat Zeuksen surmanneen Typhoeuksen. Hänet haudattiin Etna-tulivuoren alle Tartarokseen.
Nietzschen tekstistä löydän viittauksen Tyhpoeukseen...
Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Emelie Scheppin teos Jaakko kulta (Broder Jakob, viides osa Jana Berzelius-sarjassa) ilmestyy kustantajan antaman tiedon mukaan toukokuussa 2020.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414752__Sschepp%20Jaakko%20kulta__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5414041
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Hei!
Kysymäsi tv-ohjelma on todennäköisesti "Die Ludolfs". Siinä tosin on neljä veljestä mutta ohjelmat pyörivät heidän autopurkaamonsa toiminnan ja veljesten elämän ympärillä muutenkin. Ohjelman nimellä löydät aineistoa ainakin Wikipediasta ja YouTubesta.
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
