Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Sinikka ja Tiina Nopolasta sekä heidän teoksistaan löytyy tietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan sekä kustantajan, Tammen, sivuilta. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Sinikka Nopolan sivut:
http://www.sinikkanopola.com/
https://www.tammi.fi/kirjailija/sinikka-nopola
Tiina Nopolan sivut:
https://www.tammi.fi/kirjailija/tiina-nopola
http://www.tiinanopola.com/
Tärkeimpiä teoksia on hankalaa määritellä, mutta jos sillä tarkoitetaan tunnetuimpia teoksia, niin tällöin voisi sanoa Risto Räppääjä -kirjat. Ne varmasti tulisivat monille ensimmäiseksi mieleen. Sinikka Nopola ja Tiina Nopola ovat kuitenkin kirjoittaneet myös muita teoksia. Heidän kaikki teoksensa on listattu kummankin omille nettisivuille.
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen. Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
Antiikki ja Design -lehden blogista Pkkuhahmojen maailma löytyy Falco-nimisen yrityksen nukentekijöiden signeerausten joukosta AA, https://antiikkidesign.fi/blogit/pikkuhahmojen-maailma. Kirjoittaja Katja Weiland-Särmälä on tutkinut Falcon syntyä, https://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia ja hän mainitsee, että tietoa ei oikein löydy keramiikkakirjoistakaan. Häneltä voisi yrittää tiedustella Antiikki&Design -lehden toimituksen toimituksen kautta, onko hänellä antaa lisävinkkejä, https://antiikkidesign.fi/yhteystiedot .
Löysin kuvia Arabian norppafiguureista ja muutamista muistakin, mutta niissä ei ollut merkintää AA. Taiteen, taidelasin tai keramiikan tietoja kannattaa kysyä liikkeistä,...
Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Tässä muutamia vuosina 1900-1914 ilmestyneitä romaaneja:
Juhani Aho: Juha (1911)
Edgar Rice Burroughs: Tarzan, apinain kuningas (1912)
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira (1901-02)
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Aino Kallas: Ants Raudjalg (1907)
Ilmari Kianto: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
Eino Leino: Jaana Rönty (1907)
Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)
Jack London: Erämaan kutsu (1903)
Thomas Mann: Buddenbrookit (1901)
L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet (1908)
Teuvo Pakkala: Pieni elämäntarina (1902)
Natsume Soseki: Kokoro (1914)
August Strindberg: Hyvien ihmisten kaupunki (1907)
H. G. Wells: Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901)
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
Palvelunestohyökkäyksiä voidaan yrittää tehdä myös kirjastojen tietoverkkoihin, kuten minkä tahansa muunkin organisaation palveluihin. Kirjastojen tietoturvallisuudesta huolehditaan kaiken aikaa. Tietoturvasta pitävät huolta kirjastojen omat tietotekniikka-asiantuntijat ja kuntien tietohallinnon asiantuntijat. Ohjelmia ja tietoturvaa päivitetään säännöllisesti.
Kirjaston tietokoneella asioidessa asiakas voi huolehtia omasta tietoturvastaan niin, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja. Työskentelyn päätteeksi kannattaa tyhjentää selaimen muisti, sulkea ohjelmat, sivut ja kirjautua ulos koneelta. Kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä neuvoa.
Kuinkahan vanhasta kirjasta on kyse?
Mieleemme ei tullut yhtään koiraa nimeltä jänis.
Tomi Kontion kirja Koira nimeltään kissa esitellään näin: "Koira nimeltään Kissa, Kissa nimeltään Koira sekä puliukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä"
Jukka Itkosen kirjata Koira nimeltä Mutsi kerrotaan: "Mutsi on ei ihan pieni, jos ei aivan isokaan koira, jolle tapahtuu joka päivä uutta ja ihmeellistä. Maailma kun on Mutsista kiinnostava ja kerrassaan jännittävä paikka."
Muistelimme myös Kissaa nimeltä Jugoslavia, mutta se on aikuisten kirja.
Toivottavasti joku lukija muistaa tämän ja kommentoi.
Jos kyseessä sattuu olemaan geokätköily vinkki, niin se johtaa aikuisten kirjaan.
"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Kysyit Kinderpiirakan ohjetta.
Ohjeita lienee useampia, tässä Kotikokki- ja Iltalehti-sivustojen ohje:
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g voita
4 munaa
Voikreemi:
150 g voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria
Suklaakuorrutus:
100 g Fazerin sinistä
100 g tummaa suklaata
Koristeraidat:
valkosuklaata
1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
2. Lisää kiehuva vesi ja voisula.
3. Lisää kananmunat.
4. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.
5. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
6. Voikreemin tekeminen: Pehmennä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää vaniljasokeri. Sekoita tomusokeri voin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Jos kreemi tuntuu...
