Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Kyseessä on varmaankin Seita Parkkolan nuortenromaani Usva. Romaanin päähenkilö on 13-vuotias tyttö, joka tutustuu tavaratalon "asukkaisiin".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353523
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
Tosi ikävä kuulla, että et ole päässyt sisään kirjastoon! Me Espoon kirjastolaiset olemme pahoillamme.
Kirjastot eivät itse tee pihojensa lumitöitä. Osassa on omat kiinteistönhuoltajat, jotka hoitavat myös lumityöt. Osassa taas lumitöistä on vastuussa Espoon kaupunki.
Kirjastot ovat varmasti välittäneet valituksesi edelleen, mutta aina emme voi nopeuttaa auraustilannetta. Monesti ongelma on laajempi. Koko Espoon auraustilanteesta on tietoa sivulla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Usein_kysyttya_lumitoista
Asiasta voi kysellä tarkemmin esim. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu p. 0981625100.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Kyllä on. Teos löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista erilaisista Koskenniemen kokoomateoksista, ja niiden saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta esimerkiksi alla olevan linkin kautta. Napsauta kunkin teoksen nimeä, jotta saat tarkemmat tiedot esille.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=nuori+anssi&searchscop…
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie kappaleen nuotit on nuottijulkaisussa Todd Lowry: Best of blues piano ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Muihin kysymiisi kappaleisiin ei löydy nuottia Keski-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista kirjastoista.
Voit varata yllämainitun nuotin kirjautumalla kirjastokortillasi (+ salasana) KESKI verkkokirjastoon(www.keskikirjastot.fi) tai soittaa musiikkiosaston numeroon: 014-2664115.
Valitettavasti Helmet robottikerhot näyttävät olevan kaikki paussilla.
Välitän toiveenne Espoon lastenkirjastolaisille. Kenties keväämmällä taas kerhoillaan robottienkin merkeissä.
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Maksun voi maksaa verkossa. Kun kirjautuu omiin tietoihin, sivun oikeassa yläkulmassa näkyy linkki verkkomaksamiseen (Maksa verkossa).
Seuraavassa näkymässä (Kirjastomaksujen maksaminen) maksettavat summat on listattu allekkain. Maksettava summa valitaan klikkaamalla summan perässä olevaa tyhjää ruutua. Kun summa näin on valittu, Siirry maksamaan-painike aktivoituu. Sen jälkeen prosessi etenee normaalin verkkomaksun tapaan.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän. Alle 30, 00 euroa olevat velkasaldot eivät aiheuta lainausoikeuden menetystä.
Timo Tiusasen lukema WSOY:n kirjallinen äänilevy nro 6 Hj. Nortamon Raumalaissi jaarituksi vuodelta 1969 löytyy mm. Tikkurilan musiikkivarastosta tai Rovaniemen kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012258__Sa%3A%28tiusanen%…
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Levyä voi kysyä kaukolainaksi Paimion kirjaston kautta.
http://www.paimio.fi/kirjasto
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
