FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Tarkoitatko liikkumisen apuvälineenä käytettävää taitettavaa kävelykeppiä? Hoito-ohjeita tai vinkkejä näille kävelykepeille ei löytynyt. Kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai myyjään, ja kysellä heiltä.
Musiikin on säveltänyt ja sovittanut Elämänmeno-näytelmää varten Lasse Mårtenson. Erityistä nimeä musiikille ei ole tiedossa eikä sitä, kuka muu musiikkia on ollut soittamassa kuin Mårtenson itse.
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin...
JonBenet Ramseyn tapausta on puitu vuosien aikana useissa televisioprojekteissa.
JonBenet Ramseysta on myös kirjoitettu lukuisia kirjoja, ei kuitenkaan tähän mennessä yhtään suomeksi.
Helmet-kirjastoista on varattavissa englanninkielinen teos We have your daughter: the unsolved murder of JonBenét Ramsey twenty years later, Easton Studio Press, 2016. Sen on kirjoittanut Paula Woodward.
Todennäköisesti lukemanne kirja on Joyce Carol Oatesin kirjoittama Sisareni, rakkaani, Otava 2012.
Kirjan alkulehdillä kirjailija ilmoittaa, että vaikka New Jerseyn jääprinsessan tarinan juuret ovat tässä tunnetussa rikostapauksessa, se on kokonaan mielikuvituksen tuotetta.
Sisareni, rakkaani on saatavissa kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista....
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä...
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet...
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Kuva on hieman epäselvä, mutta voisi olla joku turkiskuoriainen. Jos asut kerros- tai rivitalossa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään jos asut omakotitalossa niin hyönteismyrkkyjä joutunee käyttämään useamman kerran.
Baby names com -sivusto kertoo:"The name Austin is primarily a gender-neutral name of English origin that means Great." https://babynames.com/name/Austin
Lapsennimi com -sivusto kertoo Augustista:"August on miehen etunimi, lyhentynyt muoto latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan August on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimeksi 16 832 miehelle ja alle 16 naiselle." https://lapsennimi.com/nimet/poikien-nimet/august/
