Uutuusvahdilla voit tallentaa verkkokirjastossa tekemiäsi hakuja esimerkiksi eri aineistolajeista, luokista tai aiheesta, jolloin saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun hakuun liittyviä uutuuksia tulee saataville.
Tee ensin haluamasi haku verkkokirjastossa, käyttäen haun rajauksia ja muita hakukoneen työkaluja. Hakutuloksissa siirry sivun alalaitaan ja klikkaa tallenna haku- painiketta. Siirry sitten oikeasta yläkulmasta nimesi kohdalta Uutuusvahti- valintaan.
Näet listan tallennetuista hauista. Valitse haluamasi haun kohdalta pudotusvalikosta haluatko ilmoituksen hakuun liittyvistä uutuuksista päivittäin vai viikoittain. Ilmoitukset tulevat siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on tallennettuna verkkokirjaston käyttöä varten. Voit...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, kuinka vanhoista puhelinluetteloista on kyse. Viimeiset puhelinluettelot ilmestyivät vuonna 2017. Helmet-alueella puhelinluetteloita löytyy Pasilan seutuvarastosta. Varastossa on Helsingin puhelinluetteloita hyvin pitkältä ajalta, mutta myös muun Suomen puhelinluetteloista siellä ovat ainakin uusimmat. Varastoon pääsee tutustumaan keskiviikkoisin. Muinakin päivinä varaston aineistoon voi toki tutustua. Varaston kirjat toimitetaan kirjaston yleisötiloihin luettavaksi. Puhelinluetteloita ei voi lainata, mutta siksi ne ovat aina paikalla. Jos etsit tiettyä vanhempaa teosta, se voidaan toimittaa sinulle kaukolainaksi. Sinun kannattaa soittaa Pasilan kirjastoon 09 310 85 001 ja varmistaa, onko...
Kuningasta tai kuningatarta puhutellaan aina "Teidän majesteettinne". Arvoisa tai arvon voidaan käyttää esimerkiksi yhteydessä "arvon herrat".
Lähteet ja lisätietoja
Näin puhuttelet Ruotsin kuningasparia | Yle Uutiset
Puhuttelu - Ulkoministeriö (um.fi)
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu - Kielikello
Lahjoitus koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta. Volkswagen 1500 -autoja oli yksitoista, Opel Recordeja kymmenen, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi ja kahdeksan Moskovits Eliteä.
Osana L75 -juhlavuotta liikkuva poliisi ilmoitti keväällä 2005 etsivänsä vielä mahdollisesti käytössä olevia "tarra-autoja". Tietoa vielä "hengissä" olevista lahjoitusautoista löytyi vain muutamia. Kaksi niistä oli Volvo 144-malleja, yksi Volvo Amazon ja yksi Plymout Valiant. Yksi Volvo 144 S on Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa.
Lisätietoa hamsterikeräksestä:
https://www.is.fi/autot/art-2000005679534.html
https://www.kaleva.fi/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/2468048
Espoon kaupungin nimistösivulla kerrotaan Lugnetista seuraavasti:
Alueen nimi tulee suoraan vanhainkodin nimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Tämän perusteella ääntäisin siis paikannimen bussin kuuluttajan tavalla.
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Rahaliike Holmaston Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen (2008) antaa seuraavia arviohintoja mainituille seteleille:
10 markkaa: 1-120 euroa
50 markkaa: 8-180 euroa
100 markkaa: 2-100 euroa
Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto ja painosversio. Tarkemmin hintoja kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
Tässä kirjavinkkejä:
Brown, Dee: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen : lännen valloitus intiaanien näkökulmasta (Otava 1973, uusin painos 2016)
Catlin, George: Pohjois-Amerikan intiaanit : kirjeitä ja muistiinpanoja tavoista ja oloista 1832-1839 (Patruuna, 2022)
Kettu, Katja: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016)
McClintock, Walter: Mustajalat : elämää intiaanien parissa (Otava, 2004)
Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa : karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Minerva, 2009)
Neihardt, John G.: Musta Hirvi puhuu (Basam Books, 2013)
Thoreau, Henry: Kolme matkaa erämaahan (Alligaattori, 2014)
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon...
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Kyseessä on vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk....
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
