Vaasan kaupunginkirjastosta ei löydy kyseistä nuottia, ei mistään kokoelmastakaan. Ainoa kokoelma, minkä paikallistimme on:
Tekijä(t): Pergolesi, Giovanni Battista, säv.
Teos: [Il Flaminio. Mentre l’erbetta pasce l’agnella (Polidoro). Pianopartituuri]
Nimeke: Mentre l’erbetta pasce l’agnella [Nuottijulkaisu].
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Ilmiasu: -
Teos julkaisussa: Grandi operisti per giovani cantanti Per tenore [raccolta I]. - Milano : Ricordi , 1997. -1 pianopartituuri 137652
Vaasassa tätä ei siis ole, mutta voimme niin halutessasi kaukolainata nuotin esim. Tampereelta. Voit täyttää kaukolainapyynnön joko kirjaston verkkosivulla
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Kirjastopalvelut/Maakunt…...
Suosituskirjalistoja eri ikäisille löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää keräämään kirjapaketin luokallesi.
Hei
Hakunilan kirjastossa on tosiaankin ainoa kappale tätä Alan Mooren sarjakuvaa. Kirja ei ole liikkunut noin vuoteen siksi, että Hakunilan kirjasto on ollut remontissa noin vuoden ajan, eikä sen aineisto ole ollut siksi saatavilla.
Soitin Hakunilan kirjastoon ja nyt kirja matkalla teille, toivomaanne kirjastoon.
Kaikki nämä kirjat on hankittu Kauniaisten kirjastoon, mutta tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Helmet-sivuston kautta voi seurata tilannetta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJussi%20Adler-Olsen__Ff%3Af…
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
Yksittäisiä töitä tai ammatteja, joissa työaika alkaisi aikaisintaan kymmeneltä aamupäivällä, voi olla vaikea löytää, mutta esim. hakeutumalla kaksivuorotyöhön ja tekemällä vain iltavuoroja, tämä voisi onnistua.
Joissakin töissä tai työpaikoilla on joustava työaika ja voi olla mahdollista aloittaa työaika liukuvasti vasta kello 10. Myös joissakin osa-aikatöissä tämä voisi onnistua.
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Tarkoitat varmaankin kappaletta The final countdown. Sen on levyttänyt moni suomalainen yhtye, mutta sooloartistina Robin taitaa olla ainoa. Löydät eri esittäjien versioita, kun kirjoitat verkkokirjaston hakuriville "final countdown" ja valitset aineistotyyppi-valikosta Äänite. Tässä suora linkki Lastu-kirjastojen hakutulokseen: https://lastu.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=final+countdown+&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22 .
Kullanen on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kullanen on tai on ollut sukunimenä vain 20 henkilöllä. Kurvi on hiukan yleisempi: 437 henkilöllä on tai on ollut se sukunimenään:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimeä Kullanen ei löytynyt kirjaston nimioppaista tai muista lähteistä. Nimi Kulla keskittyy Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren ympäristöön. Sana kulla tarkoittaa kukkulaa ja kumpua.
Kurvi on alunperin karjalainen nimi. Paikannimissä Kurvi selitetään yleensä mutkaksi tai kaarteeksi, mutta henkilönnimenä sen katsotaan tarkoittavaa kuore eli norssi -nimistä kalaa, jota Etelä-Karjalassa nimitetään kurviksi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts
Hei, tässä hyvin tiivistetty vastaus. Lopussa lukuvinkkejä aiheesta.
Eduskunta edustaa ylintä päätöksentekovaltaa ja sen tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättää valtion budjetista ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä.
Kuntien tehtävä on järjestää kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Kuntien itsehallinnosta on säädetty perustuslaissa (731/1999), ja valtiolla on vain rajattu oikeus puuttua itsehallinnollisten yhteisöjen toimintaan. Kunnalliseen hallintoon kuuluvat virkamiehet työskentelevät käytännössä tiiviisti valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Kuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä on kuntavaaleilla valittu valtuusto. Kuntien...
Suomen kirjastomuseon sivuilla on artikkeli nimeltä Utopia inspiraation lähteenä kirjallisuudessa. Tällä sivulla mainitaan myös suomalaisen kirjallisuuden utopian kuvauksia:
- Sulo M. Hytönen, Uni, 1906 (Matti Järvisen toimittamassa Tulevaisuuden ihminen : ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia -kokoelmassa): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526873732&…
- Toivo Pekkanen, Musta Hurmio, 1939: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19354
- Pekka Muhonen, Valinnanvapaus, 1995:
- Jukka Paaso, Tsersissien saari: Utopia, 1992
https://suomenkirjastomuseo.fi/utopia-inspiraation-lahteena-kirjallisuu…
Teoksessa Lintukodon rannoilta: saarikertomukset suomalaisessa...
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
