E-kirjaston sovellus on tällä hetkellä ladattavissa iOs-laitteille. Android-laitteiden sovellus ei vielä toimi, siinä on viivettä. Sovelluksen nimi on E-kirjasto.
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Voit kysyä kirjoja Rajakylän kirjastosta (auki perjantaina klo 10-17).
Aineistopyynnöt kannattaa laittaa suoraan siihen kirjastoon, mistä kirjat haluaa noutaa. Oulun kaupunginkirjaston kaikkien toimipisteiden
yhteystiedot löytyvät kotisivuilta.
Voit olla suoraan yhteydessä Alavuden kirjastoon joko käymällä paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse/sähköpostitse. Pyydät tilaamaan aineistoa Alavudelle, josta sitten voit hakea varaukset niiden saavuttua.
Oiva-kimppakirjaston kassit kulkevat torstaisin iltapäivällä noin klo 14. (Viimeistään torstaiaamuna tehdyt pyynnöt ehtivät vielä saman päivän lähetyksiin.)
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Ainakin 0 100 100 -palvelusta saa yritysten ja yksityishenkilöiden puhelinnumeroita, fax-numeroita ja osoitteita Suomen lisäksi monista muistakin maista, mm. Ranskasta.
Alla lisää tietoa:
http://www.0100100.fi/0100100/kaikki-palvelut/
Voit tutkailla aihetta aluksi ihan vaan Helmet-haun avulla.
Aihe neuvonta löytää jo monenmoista.
esimerkiksi Jussi Onnismaan teokset:Ohjaus ja neuvontatyö sekä Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1 ja 2.
Myös Sanna Vehviläisen teos ohjaus vuorovaikutuksena, kuulostaa kiinnostavalta.
Neuvontaa voi olla todella monissa muodoissa. Luettelitkin jo tuossa yllä monia. Myös kasvokkain tapahtuva neuvonta ja kädestä pitäen opastus kuuluvat ohjaukseen.
Hyvän ja toimivan neuvonnan määritelmää voit miettiä noiden kirjojen perusteella. Omat kokemukset hyvästä (ja varsinkin huonosta) neuvonnasta voivat toimia jonkinmoisina tienviittoina.
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Etsimänne teos on ilmeisesti Heikki Junnilan kirjoittama ja Perhonjokilaakson kuntien vuonna 1987 julkaisema teos Perhonjokilaakson historia : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historia 1860-luvulta 1980-luvulle.
Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja tällä hetkellä se on saatavilla Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa. Teoksen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Perhonjokilaakson historia on lainattavissa myös Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista, Museoviraston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Teoksen saatavuus em. kirjastoista on helposti tarkistettavissa esimerkiksi Finna.fi-palvelun avulla.
https://www.finna.fi/
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Mainitsemaasi Ruusun aika -sarjan jaksoa ei ole saatavillamme, joten se, mitä kohtauksessa köyhäilyromantiikalla tarkoitetaan, jää jokaisen katsojan tulkittavaksi.
Köyhäilyromantiikan määritelmää ei löytynyt kirjallisuudesta, mutta sillä voidaan nähdäkseni viitata ilmiöön, jossa vähän kuluttamista ja omistamista pidetään toivottuna ja ihannoituna elämäntapana tai valintana. Köyhyyteen tai vähällä toimeen tulemiseen itse valittuna elämätapana on ainakin Euroopassa liittynyt monia merkityksiä, myös ihannointia ja arvostusta. Köyhäilyromantiikka on osa kuluttamista ja siihen kuuluvia monimutkaisia hyvän maun, sosiaalisten suhteiden ja arvojen merkitysverkostoja.
Julkista keskustelua seuraamalla näyttää siltä, että...
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi.
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
