Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Tervehdys kirjastosta,
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittamassa kirjassa Sukunimet (Otava 2000) Lähteenmäestä kerrotaan, että se on ollut hyvin yleinen tilannimi ja saanut sukunimen tehtävän useammin kuin muut Lähteen-alkuiset paikannimet. Se mainitaan ainakin 60 paikkakunnalla, useimmiten Helsingissä, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Turun ympäristössä, Etelä-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Se ei kuitenkaan ole tuntematon myöskään Itä-Suomessa, Kainuussa tai Peräpohjolassa.
Sukunimet-kirja kertoo että puhdasta vettä pulppuava lähde on ollut entisaikojen ihmisille niin tärkeä, että paikat, joissa lähteitä on ollut, on yleensä nimetty niiden mukaan. Lähde-alkuisia paikannimiä on ollut runsaasti. Lähteen läheisyydessä oleva talo on...
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Etsimäsi sarjan nimi on Lasten ilopilleri. 90-luvulta peräisin olevassa sarjassa on kahdeksan osaa neuvostoliittossa tuotettuja animaatioita. Osa sarjasta on saatavana kirjastoissa eri puolilla Suomea VHS-kasetteina ja DVD:nä. Valitettavasti juuri osaa viisi (Kadonnut kukonpoika) ei valitettavasti löydy mistään kirjastosta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on Lasten ilopilleri 1 : Kumoava keksintö.
Voit tilata muita osia kaukolainaan omaan kirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ilmeisesti Seurakunnan toimisto on auki vain torstaisin, koska sivustolla on seuraavat tiedot:
Seurakunnan virastot palvelevat torstaisin klo 9 - 12.30.
Toivomme että kirkkoherranvirastoon liittyvät asiat (esimerkiksi hautausten ja muiden toimitusten varaukset) hoidettaisiin ensijaisesti puhelimen tai sähköpostin avulla.
Tavoitat meidät puhelimitse maanantaista torstaihin klo 9 - 12.30:
Khranvirasto 02 414 1400 karvian.seurakunta@evl.fi
Taloustoimisto 0400 869058 karvian.seurakunta@evl.fi
https://www.karvianseurakunta.fi/
Voi olla, että sähköpostiinkin vastataan siksi viiveellä.
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Viisiosainen italialainen televisiosarja Mafian merkit (Alle origini della mafia) oli ohjelmistossa vuonna 1977. Mafian historiaa aina 1500-luvulta lähtien esitelleen sarjan ensimmäinen osa nähtiin 8.10.1977 TV1-kanavalla klo 23.15.
Helsingin Sanomat 8.10.1977
https://www.imdb.com/title/tt0071122/?ref_=ttrel_rel_tt
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi...
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Kysymys on hyvä ja samalla vaikea, sillä salaliittoteorioita on vaikea kiertää, koska kyseessä oli mitä todennäköisimmin jonkinlainen salaliitto samalla tavoin Marilyn Monroeta kohtaan.
Mutta mistä tällaiset teoriat lähtivät liikkeelle? Mitkä kirjat olivat pohjamateriaalia niille. Tätä taustaa vasten ainakin yhtä suomennettua kirjaa voi suositella ja se on Jim Garrisonin JFK - avoin tapaus (1992).
On mahdollista että muitakin kirjoja on, joita voisi suositella, mutta ne ovat mitä todennäköisimmin vielä kääntämättä suomeksi. Ensimmäisen kerran salaliittoteoriaa käsiteltiin perusteellisesti Jim Marrsin teoksessa The Plot That Killed Kennedy (1993).
Hans Otmanin kirjassa Dostojevski ja todellisuus (WSOY 1987) kerrotaan (s. 44-): ” Dostojevski avioitui 1857 leskirouva Marja Dimitrijevna Isajevin kanssa. Tämä onneton avioliitto päättyi huhtikuussa 1864 Marjan menehtyessä Moskovassa keuhkotautiin... Maria Isajevaa on pidetty Rikoksen ja rangaistuksen Katerina Ivanovnan esikuvana sekä ulkonäöltään, temperamentiltaan että tavassa, jolla hän jättää maallisen elämän”.
Kirjassa (s. 53) on myös kohta: ”Seuraavana vuonna Dostojevski matkusti ulkomaille rakastajattarensa, 22-vuotiaan Apollonaria Suslovan kanssa, joka Dostojevskin romaanissa Pelurit esiintyy Polinan hahmossa. Horst Bienekin mukaan (Dostojewski für alle, München 1981) Apollinarian piirteitä on siirtynyt myöskin Dunjaan, Aglajaan...
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
