Kokonaiskirkko on kirkko-opin eli ekklesiologian alaan kuuluva käsite, jolla kristillisessä maailmassa tarkoitetaan "ainakin teoriassa maailmanlaajuista kristittyjen yhteisöä". Suppeammassa merkityksessä sillä voidaan ajatella tarkoitettavan myös kansallista kirkkoa tai omaa tunnustuskuntaa.
Yrittäessään vastata kysymykseen, mikä on kirkko, ekklesiologia erottelee paikallisen kirkon (local church) ja kokonaiskirkon (universal church). "Perinteisesti paikalliskirkkona pidetään katolisessa ja ortodoksisessa ekklesiologiassa piispan johtamaa hiippakuntaa, protestantismissa taas yksittäistä seurakuntaa. -- Luterilaisuus ja anglikaaninen kirkkokunta tasapainoilevat paikalliskirkon ja kokonaiskirkon välillä. Kokonaiskirkkoa ei niille...
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/...
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle.
Helsingin Maunula-talossa on bänditila, jota voi varata myös yksinlaulun harjoittelua varten. Tila varataan Varaamo-palvelun kautta: varaamo.hel.fi Tässä kuvaus tilasta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avoimbmmbj4q?date=2020-09-29
Espoon kirjastoista Sellon ja Ison Omenan kirjastoissa on myös lauluharjoitteluun soveltuvat tilat. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.espoo.fi/
Tiloja nimitetään soittohuoneiksi, mutta ne soveltuvat myös lauluharjoitteluun. Lisää tietoa alla olevista linkeistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Kirjasampo-tietokannassa kerrotaan Merja Jalon kotipaikan olevan Turku.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Aineistoluetteloita löytyy pääasiassa verkosta. Lainattavia luetteloita harvemmin löytyy, mutta esimerkiksi erilaisia hakemistoja kirjastoissa kyllä on. Suosittelen kokeilemaan Helmetin tarkennettua hakua, missä voi rajata aineistoa ja tarvittaessa asteriksilla (*) voi korvata hakusanan kirjaimia joko sanan keskeltä tai lopusta.
Linkki tarkennettuun hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Ludwig Ritter von Köchel julkaisi v. 1862 Mozartin teosten luettelon "Chronologisch-thematisches Verzeichnis sämtlicher Tonwerke Wolfgang Amadé Mozarts". Köchelin luetteloon perustuu edelleenkin Mozartin teoksissa käytettävä merkintä, joka koostuu kirjaimista K tai KV ja juoksevasta numerosta (esim. Die Zauberflöte, KV620). Suomalaisissa kirjastoissa käytetään kirjainyhdistelmää KV.
Köchelin luettelosta on ilmestynyt monia painoksia. Köchelin luettelo sisältää myös erittelyn kadonneista, muiden työstämistä, aitoudeltaan epävarmoista ja Mozartin nimiin ujutetuista sävellyksistä (Anhang = liite). Kysymäsi lyhenne App. tarkoitta näitä "liitteitä". Kysymäsi teos Divertimento In B Flat KV App. 229 on...
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
