Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
Viimeinen rauhanajan lakien aikana [Suomessa] langetettu kuolemantuomio mestaamalla pantiin täytäntöön vuonna 1825.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin pyövelin ammatti lakkautettiin tarpeettomana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/105055ec-0eb2-45eb-8da7-2b22e6d7e7ee…;
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
Kirjastojen yhteinen Kirjasampo -verkkosivu on hyvä paikka etsiä kaikenlaista kirjallisuutta - mukaan lukien nuorten fantasiakirjallisuus. Esimerkiksi seuraava sivustolta löytyvä lista sisältää fantasiakirjoja, joita monet 11- ja 12-vuotiaat ovat tyytyväisinä lukeneet: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5724Itse suosittelisin tuolta listalta esimerkiksi C. S. Lewisin tunnelmallista ja syvällistä Narnia -kirjasarjaa, Terry Pratchettin hupaisia ja usein hullunkurisia kirjoja, sekä Tolkienin Hobitti, Eli sinne ja takaisin -kirjaa, joka on nuorelle paras mahdollinen tapa tutustua historian vaikutusvaltaisimpaan fantasiakirjailijaan ja hänen luomaan Keskimaahansa.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Kiimingin pääkirjastoon on hankittu v. 2007 painos kirjasta Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja Voit tarkistaa kirjan saapumistilannetta osoitteessa www.outikirjastot.fi tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon p. 08-8193227. Kirja on jo varattavissa.
Sims 2 peliä voi pelata vain kirjastoissa, koska pelin myyjä ei ole antanut sille lainausoikeutta. Kirjaston on noudatettava myyjän antamia käyttörajoituksia. Toivottavasti sinulla on kuitenkin mahdollisuus käydä kirjastossa pelaamassa.
Peli löytyy seuraavista kirjastoista; Töölö, vuoden 2006 versio, 2004 versio: Pasila, Itäkeskus, Kallio, Kontula, Vuosaari.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Viime vuonna on ilmestynyt hieno kirja Juuri kuten haluatte: juuresruokia, tekijänä Roland Persson (Schildt). Kirjassa esitellään kaikki tutuimmat juurekset ja lisäksi löytyy paljon reseptejä. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kotilieden sivulta löytyy maa-artisokkareseptejä http://www.kotiliesi.fi/arki/arkisto/2007/9/17/makoisa-maa-artisokka.as…
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla...
Hei!
Hyvä valinta voisi olla vaikkapa tämä:
TEKIJÄ Kaustisen Purppuripelimannit (esitt.)
TEOS Santerin kahvilassa
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, p1999
1 CDlevy (44 min 39 sek)
Levyssä on useita kansanmusiikkisovitteisia valsseja.
Levyn saatavuus selviää linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1333511~S3*fin
Terveisin Markku Lehikoinen
erikoiskirjastonhoitaja
Entressen kirjasto
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Oletteko tehnyt levyn varauksen Lohjan kirjaston kaukopalvelun kautta, vai oletteko varannut levyn suoraan Rikhardinkadun kirjastosta? Emme löytäneet kaukopalvelutilausta omista tiedoistamme. Teidän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Helsinkiin ja kysyä levyn tilannetta, koska me emme näe tarkkaa tilannetta tiedonhaun kautta.
Levyn eräpäivä on todellakin 20.3., joten se on mahdollisesti jäänyt edelliselle lainaajalle.
Ystävällisin tervein
Lohjan pääkirjasto
Aikuisten osaston tietopalvelu
Tietoa maastamuutosta on koottu Suomi.fi-sivustolle. Suomi.fi on kansalaisille tarkoitettujen julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/maahan-_ja_maast…
Sivuilta löytyy myös kansalaisneuvonta, jossa neuvoja saa puhelimitse ja sähköpostitse:
http://www.kansalaisneuvonta.fi/kansalaisneuvonta/fi/index.html
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
