Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua.
Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu.
Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu).
Lähteet:
Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy.
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia...
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Harry Potter-kirjoista ei ole tehty selkokirjaversioita, joten helppolukuisia kirjoja ei niistä löydy. Lukutaidon kehittymistä odotellessa voi vaikka kuunnella Potterit äänikirjoina tai katsella kirjoista tehdyt elokuvat. Lasten tietokirjoja aiheesta löytyy paljon, tässä muutama esimerkki:
Harry Potter : Taikuuden historia (2018)
Harry Potter: Tylypahkan vuosikirja (2017)
Revenson, Jody: Harry Potter: Suuri hahmokirja (2015)
Revenson, Jody: Harry Potter : Suuri maaginen arkisto (2016)
Jos liikuntatunneista on jo hieman aikaa, voi arvioinnin perusteita olla hankala selvittää. Osassa arvioinneista fyysinen ulkomuoto on saattanut vaikuttaa.
Nykyiset opetushallituksen ohjeet kyllä löytyvät.
Ysin oppilas mm.: Työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti, yhdistelee ja kokeilee oma-aloitteisesti, on innokas ja positiivinen... Liikunnan päättöarviointi
Aloita Helmet sivuilta Hae aineistoa-> tarkennettu haku.
Valitse hakutermin rajaukseksi aihe ja hakusanaksi lastenkirjallisuus. Rajaa haku aineistona kirjoihin ja kokoelmana lasten kokoelmaan. Rajaa kieli ranskaan.
Hakutuloksessa on yhä monen kielistä materiaalia. Rajaa hakutulos kieli ranska. Klikkaamalla sanaa vuosi, saat hakutuloksen järjestettyä uusimmasta vanhimpaan. Linkki Helmet hakutulos.
Voit halutessasi rajata tuloksen vielä kaunokirjallisuuteen.
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Hakukone Finna kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot, minkä vuoksi se on hyvä paikka tarkistaa teoksen saatavuus Suomen kirjastoista. Tämän linkin kautta pääset teoksen "Johan myrkyn lykkäs!" -teoksen tietoihin Finnassa. Linkin takaa selviää, että teosta löytyy yli kymmenestä kirjastosta, kuten Pasilan kirjastosta, Työväenliikkeen kirjastosta, Kotkan pääkirjastosta sekä Juvan kirjastosta. On syytä huomata, että joissain kirjastoissa teoksen käyttö on rajoitettu kirjaston omiin tiloihin, joten kaikista kirjastoista sitä ei voi lainata. Mikäli sinun on vaikeaa päästä itse käymään missään kirjastossa, josta teos löytyisi, voit olla yhteydessä myös paikalliseen kirjastoosi, joka voi...
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole...
Platonista kerrotaan Suuria ajattelijoita -videossa(Suomen kunnallispalvelu 1998), joka on Jyväskylän ja Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Videon saa kaukolainaksi; Porin kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen hinta on 20 markkaa.
