Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Kenties Michael pitää vaahdosta kolajuomassaan. Kun limonadi- tai olutpulloa (tai -tölkkiä) ravistaa ennen avaamista, kuplamuodostus on paljon runsaampaa kuin rauhassa aloillaan olleessa pullossa. Ravistelu saa nesteen liikkeeseen. Niissä kohdissa nestettä, joissa liikettä on enemmän, paine on pienempi ja muodostuu alipainesaarekkeita, joissa neste joutuu luovuttamaan hiilidioksidia. Mitä enemmän ja pidempään ravistelee, sitä enemmän syntyy tällaisia saarekkeita, joihin on muodostunut puhdasta kaasua. Kun avaa korkin, yhtenäiseksi verkkorakenteeksi takertuneet pikkukuplat laajenevat yhtäkkiä, koska niitä tiukasti yhdessä pitänyt ulkoinen voima katoaa, ja ne purkautuvat vaahtona nesteestä ylös ja ulos. Monelle televisiosta tuttu näky...
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Yle-lain 7. pykälässä määritellään Ylen tehtävistä julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto. Mitä julkinen palvelu tarkoittaa? | Usein kysyttyä | Yleisradio | yle.fi
Radiokanavien ohjelmatarjontaa voi tutkia täällä Kanavat - Radiot.fi
Televisio-ohjelmien osalta eri kanavien ohjelmistoja esittelee useampikin verkkosivu
TV-ohjelmat tänään | Iltapulu.fi TV-ohjelmat tänään - Telsu.fi TV-ohjelmat tänään | TV-opas | Telkku.com (iltalehti.fi)
Luettelo Suomessa näkyvistä televisiokanavista – Wikipedia
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman...
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Kiimingin pääkirjastoon on hankittu v. 2007 painos kirjasta Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja Voit tarkistaa kirjan saapumistilannetta osoitteessa www.outikirjastot.fi tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon p. 08-8193227. Kirja on jo varattavissa.
Sims 2 peliä voi pelata vain kirjastoissa, koska pelin myyjä ei ole antanut sille lainausoikeutta. Kirjaston on noudatettava myyjän antamia käyttörajoituksia. Toivottavasti sinulla on kuitenkin mahdollisuus käydä kirjastossa pelaamassa.
Peli löytyy seuraavista kirjastoista; Töölö, vuoden 2006 versio, 2004 versio: Pasila, Itäkeskus, Kallio, Kontula, Vuosaari.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Viime vuonna on ilmestynyt hieno kirja Juuri kuten haluatte: juuresruokia, tekijänä Roland Persson (Schildt). Kirjassa esitellään kaikki tutuimmat juurekset ja lisäksi löytyy paljon reseptejä. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kotilieden sivulta löytyy maa-artisokkareseptejä http://www.kotiliesi.fi/arki/arkisto/2007/9/17/makoisa-maa-artisokka.as…
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
