Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
Valitettavasti monet herkut katoavat kauppojen hyllyltä. Tuokin pussi kuulostaa kovin tutulta...
Kenties se olisi ollut jokin Fazerin alkuajan Mixeistä tai Cloetta Malacon Lauantaipussi?
Monet blogit ja lehtijutut muistelevat menneitä makuja. Ehkä kaipaamasi löytyy näiltä sivuilta? Esim.
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://focusonfavorites.fi/2014/03/15/menetetyt-tapaukset/
Jospa joku lukija muistaa tämän pussin ja lisää vastauksen kommentteihin.
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Hei
Valitettavasti en löytänyt täsmällistä vastausta valkoisen kanervan esiintymiseen juuri Sallan korkeudella. Useissa kasvikirjoissa on vain maininta valkoisen "muunnoksen" harvinaisuudesta. Kanervahan on varsin yleinen koko maassa ja valkoiset kanervat yhtälailla harvinaisia kaikkialla.
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Helsingin taidemuseo (HAM) kertoo Keisarinnankiven olevan Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Se on myös Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka paljastettiin Nikolain päivänä 18.12.1835. Kivi pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi.
https://www.hamhelsinki.fi/veistos/keisarinnankivi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinnankivi
Hei,
Avaruusasema Alfasta löytyy kaksi DVD:tä: Moon base Alpha = Space: 1999. 1. ja Moon base Alpha = Space: 1999. 2.
Nämä löytyvät sekä Turun kirjastosta että Tampereen kaupunginkirjastosta.
DVD:t voi pyytää kaukolainaksi.
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
Helsingin yleisissä kirjastoissa käteismaksumahdollisuus on Itäkeskuksen, Kallion, Malmin, Pasilan, Pohjois-Haagan Ja Töölön kirjastoissa sekä Keskustakirjasto Oodissa.https://helmet.finna.fi/
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)".
"Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
Kuningasta tai kuningatarta puhutellaan aina "Teidän majesteettinne". Arvoisa tai arvon voidaan käyttää esimerkiksi yhteydessä "arvon herrat".
Lähteet ja lisätietoja
Näin puhuttelet Ruotsin kuningasparia | Yle Uutiset
Puhuttelu - Ulkoministeriö (um.fi)
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu - Kielikello
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
