Suomessa käytetty termi "alamaailma" lienee suora käännös englanninkielisestä termistä "criminal underworld", jolla tarkoitetaan erilaisten rikollisjärjestöjen epävirallista maailmaa omine sääntöineen ja valtataisteluineen. Termillä tarkoitettiin varhaisemmassa mytologiassa manalaa tai muuta taivaan alapuolella olevaa, vähemmän houkuttelevaa maailmaa. Teollistumisen myötä termi "alaluokka" syntyi kuvaamaan kaikkein heikoimmassa ja alistetuimmassa asemassa olevia työläisiä. Rikollismaailmaa kuvaamaan termi yleistyi vasta 1900-luvun alussa lähinnä Yhdysvaltain esimerkin kautta. Elokuvien ja romaanien myötä termi on levinnyt kaikkialle maailmassa.
Heikki Poroila
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
"Illan rauha" löytyy nuotteineen ja sanoineen mm. laulukokoelmasta "Lasten virsiä ja hengellisiä lauluja" (WSOY 1955). Sävellys on Miina Härmän, sanat on tehnyt Anna Haava.
Valitettavasti tekijänoikeudet eivät salli nuottien kopioimista, mutta teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta alla olevasta linkistä tai käymällä lähimmässä Vaski-kirjastossa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=L%C3%A4pi+lauhan+illan+rauhan&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22music%22&dfApplied=1&limit=20.
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Etsimäsi kirja voisi olla Sharon Creechin Rubiininotko (Ruby Holler, suom. Auli Hurme-Keränen, 2005, Karisto). Alla olevassa linkissä Kirjasampoon on lisää tietoa kirjasta ja myös kirjan kansikuva.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua76989c1-a01a-4d87-a65e-2c6d0162f83c
Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Sinun täytyy ensin uusia tai palauttaa myöhästynyt laina. Sen jälkeen pystyt maksamaan myöhästymismaksun. Voit uusia lainan helmet.fi-sivuilla omissa tiedoissa, Taskukirjasto-sovelluksessa lainojen kohdalta sekä soittamalla tai käymällä kirjastossa.
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
