Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon...
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista...
Vuoden 1939 kirjallisuuden Nobel-palkinto jaettiin varsin pelkistetyin menoin. Näin tapahtumaa kuvaili kirjailija itse: "Tilaisuus oli tällä kertaa kovasti epävirallinen – tai oikeastaan se oli hyvinkin virallinen, sillä se oli järjestetty Ruotsin Akatemian viralliseen kokoushuoneistoon, Börssitaloon, mutta mitään kuninkaallisia enempi kuin muitakaan honoratiores siellä ei ollut – muita kuin iso joukko Akatemian jäseniä ja minä itse." (F. E. Sillanpää, Hauskimmat muistoni Ruotsista. – Suomen Kuvalehti 22/1940)
Seikkaperäisesti Sillanpään Nobel-palkintoa ja siihen liittynyttä Ruotsin matkaa kuvailee Anna von Hertzenin kirja F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939–40.
Sisällisodan jälkeen Suomessa tosiaan suunniteltiin maan valtiomuodoksi perustuslaillista monarkiaa. Eduskunta ehti jo lokakuussa 1918 valita Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa hanke kuitenkin kariutui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke
Vaikka virallista kruununperimysjärjestystä Suomen kuningaskunnalle ei koskaan säädetty, on pidetty todennäköisimpänä, että hallitsijamme olisi nykyäänkin Hessenin suvusta. Tällöin kuninkaamme voisi olla vuonna 1918 valitun Friedrich Karlin pojanpojan poika, valokuvaajana työskentelevä Philipp von Hessen. Hänestä on mediassa viime vuosina kirjoitettu varsin paljon ja näitä juttuja voi verkossakin lueskella.
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta.
Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
Tarkkaa ajankohtaa on valitettavasti mahdotonta sanoa. Osa tilatuista kirjoista on kuitenkin näköjään jo saapunut kirjaston luettelointiosastolle käsiteltäviksi, joten luultavasti niitä alkaa tulla kirjastoihin varsin pian, ehkä muutamien päivien (enintään muutamien viikkojen) kuluttua. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMet-verkkokirjaston kautta; varauksen voi tehdä heti, kun vähintään yksi kirja on tullut johonkin kirjastoon.
Voit ladata Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia e-kirjoja suoraan omalle tietokoneellesi Ellibsin e-kirjapalvelusta osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/
Lataamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, PIN-koodin ja Internet-yhteyden. Lisäksi tarvitset koneeseesi tai lukulaitteeseesi Adobe Digital Editions –lukuohjelman, jonka voit ladata täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/
Tekniset vaatimukset:
Windows- tai Mac OS X -käyttöjärjestelmä (ei toimi Linux-ympäristössä)
palomuuriohjelmistot voivat haitata palvelun käyttöä
Ellibsin tukipalvelu: support@ellibs.com
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Helmet-haussa saat luettelon Marian Keyesin Ison Omenan kirjaston kokoelmien kirjoista valitsemalla alavetovalikosta tekijän, kirjoittamalla hakuruutuun kirjailijan nimen ja valitsemalla sijainniksi Ison Omenan. Alla tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28keyes%20marian%29%20…
Halutessasi voit etukäteen tai haun jälkeen rajata hakuasi muutenkin, esimerkiksi teosten kielellä. Huomaathan, että rajaamalla haun tiettyyn kirjastoon, saat tulokseksi ne teokset, jotka on hankittu tämän kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjat voivat olla joko lainassa tai hyllyssä. Rajausta ei voi tehdä vain sillä hetkellä paikalla olevaan aineistoon.
Hei,
Etsimäsi kirja kuulostaisi ihan Paul Maarin teokselta Lumottu ovi (Kirjapaja, 1987). joka kuului helppolukuiseen Aurinkosarjaan. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Ja lähetä vaan uudet kysymykset palvelumme kysymyslomakkeen kautta muista etsimistäsi kirjoista!
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
Ymmärrän kysymyksesi tavoitteen, mutta näin yleisesti muotoiltuna siihen ei voi kukaan vastata kunnolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään ja opinnäytteiden eräs tarkoitus lienee saada tekijä itse pohtimaan mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja tosiasioiden pohjalta. Yritän siksi jotenkin vastata nykyisyyttä koskevaan puoleen, vaikka en ole amk-kirjastojen musiikkipalveluiden erityistuntija (siltä osin ota yhteyttä Jaska Järvilehtoon). Jätän myös tarkemmin pohtimatta, miten monesta näkökulmasta voidaan käsitettä "asema" lähestyä. Sitäkin kannattaisi tekijän vähän problematisoida. Käsitteen sisältö kun riippuu ratkaisevasti siitä, käyttääkö sitä päättäjä, työntekijä vai asiakas ja tarkastellaanko asiaa kulttuurisesti vai...
Ensimmäisen kierroksen aloittaminen kilpailijasta, joka on ensimmäisenä aakkosissa, antaa ehkä vaihtelevuutta kilpailuun. Eri maiden versioissa on ollut 6-10 kilpailijaa. Heikoin lenkki pohjautuu brittiläiseen formaattiin ja he laativat säännöt.
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
