Olikohan tarkoituksesi osoittaa kysymys Pyhtään kirjastolle? Olet kuitenkin valinnut vastaajaksi Helsingin.
Kun et kerro, mistä kirjasta on kyse, en valitettavasti pysty tarkistamaan sen saatavuustietoja. Kaukopalvelun toimintaperiaate joka tapauksessa on se, että jos teosta ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta (myöskään esim. Eduskunnan kirjastosta, Kansalliskirjastosta tai muista tieteellisistä tai erikoiskirjastoista), se voidaan tilata kaukolainaksi muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Kaukolainan lähettävän kirjaston kirjastokorttia ei asiakas tarvitse. Suomesta tai Pohjoismaista tilattava kaukolaina maksaa helsinkiläiselle 4 €.
Kaukopalvelun ohjeet ja kaukolainan tilauslomakkeen löydät täältä: http://www....
Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja.
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Arvo Poika Tuomisen muistelmasarja on hänen omaa tuotantoaan. Värikkäiden muistelmien syntyhistoria on kuvattu yksityiskohtaisesti Panu Rajalan ja Hannu Rautkallion teoksessa Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä.
Suomalaisista jouluperinnekirjoista ei löytynyt täytekakkua. Se ei liene perinteenä meillä kovin vanha, eikä näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen Suomessa. Paljon jouluisia täytekakkureseptejä kuitenkin löytyy, mm. tämä suklaakakkuresepti Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/reseptit/kaikkien-aikojen-suklaakakku/
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
Aino Sallan vuonna 1945 ilmestynyt Anri, tunturien tyttö kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Voit tilata teoksen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3664469
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22anri+tunturien+tytt%C3%B6%22…
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Sanoja ei mainita etymologisissa sanakirjoissa, mutta ne lienevät deskriptiivisiä eli äänneasultaan kuvailevia tai onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä. Ainakin sellaisina niitä käsitellään Raija Sandbergin suomen kielen pro gradu -tutkielmassa Peruskoulun neljäsluokkalaisten ekspressiivisten verbien tuntemus (Tampereen yliopisto, 2014):
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96557/GRADU-1419856553.pdf…
Avaa puhelimesi näppäinlukko, jos käytät sellaista. Näkyviin tulee jonkinlainen työpöytä tai valikko. Etsi siltä kuvake tai teksti, jossa lukee Viestit (tai SMS tai Tekstiviesti). Valitse se ja pääset lähettämään viestin. Yleensä ensin valitaan kenelle viesti lähetetään,eli etsi muistiosta ystäväsi nimi. Sitten kirjoitetaan viesti ja lopuksi painetaan Lähetä.
Paljon riippuu puhelimen mallista ja siitä onko siinä perinteinen näppäimistö vai kosketusnäyttö. Jälkimmäisissä näet puhelimen näytöllä näppäimistön, jolla kirjoitat viestin. Vanhemmissa puhelimissa, joissa on nappulat, kirjoitetaan yleensä niin, että yhden numeronäppäimen takana on useita kirjaimia. Esimerkiksi kun haluat kirjaimen A, painat ensimmäistä numeronäppäintä...
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
Wikipedian artikkelissa ei ollut mainittu lähdettä, joten sen todenperäisyyttä on hankala arvioida. Itse pitäisin Helsingin kaupunkiympäristön julkaisua "Vuosaarenhuippu" luotettavana lähteenä. Siinä korkeudeksi mainitaan n. 60 metriä:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisu…
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
