Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus.
”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978
Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä...
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Tässä asiassa kannattaa kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (https://www.kkv.fi/) puoleen. Heidän sivustoltaan löytyy neuvoja remonttien ongelmatilanteisiin: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/remontit/ . Sivulta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/ löytyy kuluttajaneuvonnan yhteydenottolomake.
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer...
Inna Bulgakovasta ei tunnu löytyvän tietoa mistään. Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjaston omasta lehtileikekokoelmasta löytyy yksi artikkeli, joka on ollut Pohjolan Sanomissa vuonna 1996. Tämäkin artikkeli on lähinnä arvostelu hänen kirjastaan Kuolema huvilalla. Varsinaisia henkilötietoja tästäkään artikkelista ei löydy.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
Kyseisessä oppaassa on monia selityksiä, joista osa on osuvampia kuin toiset. Studia Generalia -selitys pyrkii osoittamaan virheelliseksi käsityksen uuden oppimisen vaikeudesta.
Myönnämme syyllistyneemme fraasirikokseen, josta rangaistuksena tutustumme huolellisesti kokoelmissamme oleviin fraasisanakirjoihin ja jätämme puutyöt kapuloineen ja rattaineen niitä paremmin hallitseville.
Hei!
Nyt en osaa sanoa, miksi verkkokirjastomme näyttää sinulle kummallista varausnumeroa. En pääse katsomaan tietojasi verkkokirjastoon.
Sitä vastoin katsoin varauksesi virkailijoiden käytössä olevasta järjestelmästä ja siellä näkymä on ihan kuten pitää. Olet tehnyt seutuvarauksen kertomaasi kirjaan ja olet varausjonossa sijalla 1.
Pahoittelen tapahtunutta!
Titania Woods on kirjoittanut keijuista kirjoja ja Reeta Aarnion Maan kätkemät kertoo maahisista. Mytologiasta esimerkkinä voisi olla Timo Parvelan Sammon vartijat, Rick Riordanin kirjat ja Arto Kivimäen Antiikin aikaan sijoittuvat kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sriordan__Ff%3Afacetmediatyp…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Swoods%20titania__Ff%3Afacet…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sparvela%20sammon__Orightres…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1896182__Skivim%C3%A4ki%20…
Kirjasampo kirjallisuussivustolla voi myös tehdä hakuja aiheesta esim. keijukaiset
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/keijukaiset#.VnPC8vM8K70
Kaukopalveluna kirjoja voidaan tilata kirjaston tai kirjastokimpan ulkopuolisiin kirjastoihin. Kaukopalvelutilaus tehdään asiakkaan kotikunnan kirjaston kautta. Tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja sen säännöistä löytyy alla olevasn linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tietoa Kyyti-kirjastojen kaukopalvelusta löydät alta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Kirjaa kannattaa tosiaan tiedustella Laajalahden kirjastosta.
Puh. (09) 8165 7714
ja henkilökunta on paikalla:
ma ja to klo 14-20 ja ti, ke ja pe klo 9-16.
Kirja on jo saatettu lähettää kohti Aalto kirjastoa.
Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan...
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa. Voimassa oleva Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) sisältää pykälät yhtiökokouksestakin. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1L1P13
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&...
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
