Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja.
Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880.
Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.
Runo on todellakin Eeva Kilven. Runon nimi on Elämän evakkona ja se on alunperin julkaistu kokoelmassa Laulu rakkaudesta (1972), mutta löytyy esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987) sekä Suomussalmen lukion nettissivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/lukio/bjarmia/tekstit/runo.htm
Kirjaston taiteilijamatrikkeleista tai muista hakuteoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa taiteilijasta. Ainakin Taide Salmela -galleria esittelee joitakin hänen töitään sivuillaan:
http://www.taidesalmela.fi/taide/art_raatikainen_orvo.shtml
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Tarkoitatkohan tätä teosta:
Pitkospolku : JR 33 ja 12. Pr. sodassa 1941-1945/toimituskunta: Teuvo Turtiainen ... [et al.] ; vastaava toimittaja Ale Rivinoja.
Julkaisutiedot: Rovaniemi : JR 33:n ja 12 Pr:n perinnetoimikunta, 1966.
Kyseistä teosta ei ole kovin monessa Suomen kirjastossa. Kemistä, Kouvolasta, Tervolasta ja Taivalkoskelta teos näytti löytyvän. Voit kysellä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi. Myös Helsingistä, Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen teos löytyy, mutta sitä ei saa kotilainaksi, vaan kirjaa voi lukea ainoastaan kirjaston lukusalissa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Toivo Honkosen säveltämä Seitsemänkymppisen humppa on kuultavissa äänitteeltä ...Pispalan poikia ollaan... (es. Pispalan kisällit, 2007).
Ratamo-kirjastojen kokoelmissa em. äänitettä ei valitettavasti ole, mutta voit tilata sen haluatessasi kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/piki.809855
Wikipedia kertoo musikaalista seuraavaa:
Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof) on juutalaisen perheen tarinan kertova musikaali. Sen kuuluisia kappaleita ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä. Sen ensiesitys oli 1964. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies; alkutarina on jiddišinkielinen. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein, musiikin säveltänyt Jerry Bock ja laulujen sanat kirjoittanut Sheldon Harnick. Musikaalin nimi tulee Marc Chagallin maalauksesta, jossa esiintyy viulunsoittaja.
Kyseessä on juutalainen perhetarina, jolla on yhteys Ukrainan juutalaisten historiaan.
Seuraavassa Internet-sivuja ja HelMet-kirjastoista löytyviä kirjoja, jotka käsittelevät Ukrainan ja...
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Yso, ontologia, johon sisältyvät aikaisemman Ysa:n asiasanat, on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Englanninkieliset asiasanat on linkitetty Library of Congress Subject Headings (LCSH) -sanastosta. http://finto.fi/yso/en/.
Vuotsosta on inventoitu II maailmansodan aikainen linnoitusvyöhyke vuonna 1990, inventoija Erkki Saari Oy Turusta. Selvityksessä on 55 lehteä ja kartat. Lähinnä kyseessä on Tankavaaran aseman inventointi. Samaisesta puolustusasemasta Schutzwall-nimeltään on toinenkin julkaisu, jonka on kirjoittanut
Tapani Postila. Schutzwall, sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa, 36 s. (Vantaa 1997)
Tässä Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja-sarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa on tarkat piiroskuvat.
Lisäksi löytyy mielenkiintoista aiheesta ainakin julkaisuissa:
Urpo Huotari. Saksalaisten huoltotilanne Pohjois-Suomessa toisen maailmansodan aikana. Huoltoreitit. Yleisen historian pro gradu 1980
sekä
Yrjö Teeriaho. Pitkin poikin...
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper...
Tiarnia-sarja on saanut nimensä Pohjanmeren Tjörnin saaresta. Tiarnia viittaa myös Tristiaan, roomalaisen Ovidiuksen maanpaossa Mustameren rannalla kirjoittamaan elegiaan (Pekka Tarkka HS 3.1.1994).
Tiarnia-sarjan ensimmäisestä kokoelmasta Tanssilattia vuorella Pekka Tarkka kertoo näin:
"Välsinginin talon vierellä nousevasta, järkkymätöntä rauhaa säteilevästä vuoresta tuli Saarikosken runon tapahtumapaikka. Tjörnillä käynyt 14-vuotias Juri Saarikoski rakensi sen kallioille sammaleesta, kävyistä ja tikuista leikkikaupungin, jolle Saarikoski antoi nimen Ugarit ja jonka hän sijoitti runoonsa. Se oli alkua, pian hän alkoi lapsen tavoin sommitella vuorelle runon maailmaa".
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. [II] : Vuodet 1964-1983 2.p. 2003 (s....
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
