Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
Arno Forsius kirjoittaa nettiartikkelissaan (2005), että pernisiöösiksi anemiaksi (latin. perniciosus, vaarallinen) kutsutaan B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa. Suomessa taudista käytetään myös nimeä näivetysveritauti. Taudin oireet ovat moninaiset. Anemia näkyy pääasiassa ihon ja limakalvojen kalpeutena sekä ihon ja silmänvalkuaisten kellertävyytenä. Vaikeusasteesta riippuen oireisiin kuuluu "yleistä heikkoutta, voimattomuutta, huimausta, sydämentykytystä, hengenahdistusta, rasitusrintakipua ja erityisesti alaraajojen turvotuksia". Puutostila aiheuttaa myös kielen limakalvon muuttumisen ohueksi ja sileäksi. Lisäksi voi esiintyä raajojen kärkiosista alkavaa puutumista, värinätunnon...
Suomessa kaksoiskansalaisuus eli monikansalaisuus on mahdollista:
https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28fi%29
Kansalaisuuslaki (359/2003)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359
Viron kansalaisuuden menettää, jos ottaa jonkin toisen maan kansalaisuuden:
https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-citizenship
is lost by way of release of Estonian citizenship, depriving one of citizenship or by accepting the citizenship of another country.
Ulkomaalaisten työskentelyä jne. Virossa helpottaa e-recidency:
https://www.e-resident.gov.ee/
Kyseessä ei ole kansalaisuus.
Asian hyväksymiseen liittyvä tiedote Riigikogun sivuilla:
https://m.riigikogu....
Faux Motown ei ole vakiintunut musiikkityylin nimitys vaan uudempaa Motown-vaikutteista musiikkia kuvaileva ilmaus, jolle esimerkiksi levyarvostelijat ovat vain löytäneet paljon käyttöä englannin kielessä. Suoraa lyhyttä suomennosta voi olla vaikea keksiä, mutta esimerkiksi uus-Motownista (uusi Motown-tyylinen musiikki) voisi ehkä puhua?
Levy-yhtiö Motownin ja sen tähtien ja studiomuusikoiden rooli oli 1960-luvulla niin merkittävä afro-amerikkalaisen musiikin tekemisessä kansainvälisesti suosituksi, että tietyntyylistä soul- ja r&b -musiikkia alettiin kutsua Motown Sound -nimellä.
Tyylisuunnalle on ominaista mm. rumpujen ja bassokitaran tärkeä rooli sekä solistin ja taustalaulajien välinen dialogi. Tunnettuja tyylisunnan artisteja...
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Uusi Suomi-Englanti suursanakirja (Hurme Raija, 1984, WSOY) ehdottaa hakusanan 'koreilla' kohdalla, että lähin englanninkielinen vastine tuolle sanonnalle on: Good wine needs no bush.
Suorempaa käännöstä voisi muotoilla monella lailla, esim.
(Only) ugly people (need to) dress up.
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa...
Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Veden hydrologinen kierto tuo jatkuvasti uutta vettä pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesikerroksen pinnalle tuleva ns. vajovesi ajaa alla olevaa vesimassaa liikkeeseen, ja virtaava vesi hakeutuu kohti purkautumisalueita ja -paikkoja. Vesivaraston tasapainon säilyttämiseksi pohjavettä purkautuu keskimäärin yhtä paljon kuin uutta pohjavettä muodostuu. Purkautumista tapahtuu haihtumalla, tihkumalla ja virtoina lähteistä. Lähde siis toimii pohjaveden purkautumiskohtana maan pinnalla (tai vesistössä). Joskus vesi kohoaa maan pintaan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.
Lähde syntyy tavallisesti hyvin vettä läpäisevässä maalajikerrostumassa virtaavan pohjaveden ja huonosti vettä läpäisevän kerrostuman leikkauskohtaan, joka on...
Kysymys on varmaankin seuraavasta Syyslaulu nimisestä runosta, joka löytyy "Kansanopiston laulukirjasta" vuodelta 1947 (Otava). Tekijästä siinä ei kuitenkaan ole mainintaa, mutta sama laulu löytyy myös ruotsinkielisestä laulukirjasta Gröna visboken (saatavana monista Helsingin kaupunginkirjastoista), ja tekijäksi on merkitty Carl Fredric Dahlgren ja laulun nimi on Hösten är kommen. Kansanopiston laulukirjaa on saatavana Helsingin yliopiston (Unioninkatu 36, puh. (09) 191 23196) Fennica kokoelmasta. Tässä kuitenkin kyseisen runon sanat:
Syksy on tullut ja myrskyelee,
joutsen ja pääsky jo pois pakenee,
kukka on vaipunut sammalehen,
aalto se kuohuvi loiskuttaen.
Ahti se kantelons' kaikua suo,
luonnotar vihreän vaippansa luo.
Päivä on...
Tässä joitakin mahdollisia teoksia. Kaikkien teosten tapahtumia ei tosin voi tarkkaan paikantaa juuri jollekin tietylle vuosikymmenelle, mutta summittainen ajallinen jatkumo teoksista muodostuu. Gribojedov, Aleksandr: Viisauden haitta (Gore ot uma: näytelmä), Puskin, Aleksandr: Jevgeni Onegin, Gogol, Nikolai: Iltoja maatilalla Dikankan lähistöllä, Nevan valtakatu, Päällysviitta, Nenä, Mielipuolen päiväkirja, Muotokuva, Reviisori, Kuolleet sielut; Lermontov, Mihail: Aikamme sankari; Herzen, Aleksandr: Kuka on syyllinen? (Kto vinovat?), Nekrasov, Nikolai: Ehoa kenen elo on (Komu na Rusi zit horoso); Gontsarov, Ivan: Oblomov, Tavallinen juttu; Turgenjev, Ivan: Metsämiehen muistelmia, Isät ja lapset, Aateliskoti, Aattona, savua; Dostojevski,...
Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähaun mukaan http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ Minervalla ei ole vielä omaa nimipäivää. Toimiston mukaan nimeä harkitaan almanakkaan, jos se on annettu ensimmäiseksi etunimeksi yli 500:lle lapselle. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? Tammi, 1992. kirjassa on ehdotus, että Minerva voisi viettää nimipäiväänsä samana päivänä Minna, 26.5.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’).
Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Tällaista lausahdusta ei kukaan kollegoistanikaan muista, mutta Nuuskamuikkunen on usein ottanut kantaa omistamisen kirouksiin ja lausunut mm. näin: "Minä tiedän. Kaikki muuttuu vaikeaksi jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää ominaan. Minä vain katselen niitä - ja kun lähden tieheni, ovat ne minulla päässäni. Minusta se on hauskempaa kuin matkalaukkujen raahaaminen." Tämä löytyy kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Nuuskamuikkusen mietekirja, s. 46.
Pikku Myyn lausahduksia voi etsiä esim. kirjasta Pikku Myyn mietekirja.
Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
