Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmasta löytyy useampiakin Myrskyluodon Maija- nuotteja. Niitä voi hakea HelMet-tietokannasta www.helmet.fi seuraavalla tavalla: Teoksen nimi- hakulaatikkoon kirjoitetaan Myrskyluodon Maija, klikataan hiirellä kuvaketta Hae, kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua valitaan aineistotyypiksi Nuotti. Näin löytyy 10 nuottia. Kunkin alleviivattua nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjaston kokoelmassa kyseistä nuottia on ja onko se mahdollisesti hyllyssä.
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
Eri sokerit vaikuttavat verensokeriin hiukan eri tavoin. Tavallinen sokeri (sakkaroosi), siirappi, hunaja, hedelmäsokeri (fruktoosi), sorbitoli, ksylitoli (koivusokeri), maltitoli ja mannitoli nostavat kaikki verensokeria, koska ne ovat puhdasta hiilihydraattia. Näistä sokereista kuitenkin ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli ja erytritoli eivät imeydy kokonaan, ja nostavat verensokeria vähemmän kuin tavallinen sokeri. Hedelmäsokeri vaikuttaa verensokeriin hieman hitaammin kuin tavallinen sokeri. Rypälesokeri eli glukoosi taas imeytyy nopeimmin ja vaikuttaa siis nopeimmin. Diabeetikko voi käyttää sitä ensiapuna nostamaan liian matalaa verensokeria. Ruokosokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista, ja se nostaa verensokeria hiukan...
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...
Löydät käännökset Filin, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Valitse alasvetolaatikosta käännöksen kieli ja klikkaa "hae".
Kreikaksi on käännetty yli 30 teosta. Arabiaksi on käännetty vähemmän, 8 teosta: Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon ja Sinuhe egyptiläinen, Yrjö Varpion Pohjantähden maa, Veijo Meren Manillaköysi, Aarni Krohnin Jaakko Ilkka, Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Kalevala.
Isak ja sen suomenkielinen versio Iisakki ovat muunnelmia raamatullisesta nimestä Iisak. Nimen lähtökohtana on heprean kielen Jizhak, jonka merkitys on Jumala nauraa tai hän nauraa.
Maximus on latinaa ja tarkoittaa suurinta. Nimi on katolisessa kirkossa monilla pyhimyksillä.
Jouluaiheisia runoja löytyy runsaasti. Lapsuuden Joulu 1-2 (Kirjayhtymä 1979,1980) sisältää perinteisiä joulurunoja ja lauluja. Muita hyviä ovat esimerkiksi Joulu ihanin: joulurunoja (Otava, 1997), Kirja jouluiloksi (Gummerus, 1997) ja Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen...
