Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en...
Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta.
Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä.
Lähteet ja lisätietoa:
Luontoportti: Sinisorsa
Peda.net: Vesilinnut
Pilaantuvat elintarvikkeet ovat joko kokonaan kiellettyjä tai niiden kuljetuksessa on rajoituksia ja niiden lähetyksestä tulee sopia erikseen Postin kanssa.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/vaaralliset-ja-kielletyt-aineet/kielletyt-aineet
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Kirjoja murrosiästä ja sen tuomista muutoksista on paljon, mutta valitettavan vähän tälle ikäluokalle suunnattuja. Hieman vanhemmille löytyy kyllä useita kirjoja.
Tässä muutama, jotka voisivat soveltua 10-vuotiaalle
Linkki Helmet -- Mitä kummaa minussa tapahtuu? / suomentanut Anne Ali-Raatikainen
Linkki Helmet -- Poikien jutut / C. A. Plaisted ; kuvittanut Chris Dickason ; suomentanut Osmo Ryytty
Linkki Helmet -- 100% minä / [kirjoittaneet ja toimittaneet: Elinor Greenwood ja Alexander Cox ; suomentaja: Heli Naski]
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Mistään tutkimistani sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, ei löytynyt mainintaa kyseisestä sukunimestä. Tuomas Salsten ylläpitämällä Sukunimi-info -sivustolla kerrotaan lyhyesti sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lestinen.html
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Suomeksi puhutaan esilehdistä.Lähteet:Book Printing Lingo: What are Endsheets? | Formax PrintingTekstuaalitieteet:esilehti – Tieteen termipankkiNäin kirja syntyy | Otavan Kirjapaino
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –...
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Hei
E-kirjakokoelmamme on tällä hetkellä hyvin suppea eikä sitä ole viime aikoina kasvatettu, mutta IPadillakin pitäisi kyllä pystyä meiltä kirjoja lainaamaan. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Osoitteessa www.satakirjastot.fi valitaan Tarkennettu haku ja sieltä aineistolajiksi sähköiset kirjat. Sopivan kirjan löydettyäsi paina Lainaa sähköinen kirja -linkkiä. Lainaus tapahtuu antamalla kirjastokortin numero ja salasana, jonka jälkeen kirjan pääsee lataamaan. Tämä vaatii normaalisti Adobe Digital Editions -ohjelman, mutta iPadilla sopiva ohjelma on Bluefire Reader.
Pienenä varauksena täytyy tosin myöntää, että toistaiseksi emme ole tuota iPadilla lainaamista itse testanneet, mutta periaatteessa sen siis pitäisi onnistua.
On valitettavasti äärimmäisen epätodennäköistä, että se ehtisi maanantaiksi Kivenlahdesta Töölöön. Kannattaa varautua siihen, että se tulee ensi viikon loppupuoliskolla.
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
