Sodan vielä jatkuessa arviot sodan rahallisista ja inhimmillisistä kustannuksista ovat väistämättä kyseenalaisia. Tarkat faktat saadaan tietää mahdollisesti vasta sodan päätyttyä.
Paljonko hyökkäyssota on maksanut Venäjälle? Tässä artikkelissa [1] on laskettu, että sodan yhdeksän ensimmäistä kuukautta maksoivat Venäjälle noin 82 miljardia dollaria. Tästä on johdettu oletus, että vuoden loppuun mennessä hintalappu oli noin 90 miljardia dollaria eli viisi prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. [2] Tämä ei itsessään ehkä riitä kattamaan sodan todellisia kustannuksia, sillä joidenkin laskelmien mukaan kustannuksiin pitäisi lisätä esimerkiksi tuhoutuneiden panssarivaunujen, laivojen ja ilma-alusten korvaamisen kustannukset....
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Hei,
International Air Transport Association (IATA) raportoi lento-onnettomuuksia:
https://www.iata.org/en/pressroom/2023-releases/2023-03-07-01/
Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta löytyy tiedot lentoliikenneonnettomuuksista Suomessa vuosittain http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/ilmailuonnettomuuksientutkinta.html
Traficomin ilmailuonnettomuustilastosta saat tietoja yleis- ja harrasteilmailun onnettomuuksista:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ilmailuonnettomuustilasto
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Tässä muutamia suosittuja ja yleistajuisia teoksia, joista voisi lähteä liikkeelle.
Fysiologiaa ja biologiaa:
Juul Nielsen, Lotte, et al. Ihmeellinen ihminen.
Sinclair, D., LaPlante, M., & Hartikainen, T. (2021). Elinkaari: Mistä vanheneminen johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Psykologiaa:
Dunderfelt, Tony. Elämänkaaripsykologia: Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen.
Niemelä, Pirkko, ja Jan-Erik Ruth. Ihmisen elämänkaari.
Pulkkinen, L. (1996). Lapsesta aikuiseksi.
Vuorinen, R. (1997). Minän synty ja kehitys: Ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren.
Hei,Kirjastoalan pätevyysvaatimuksia laskettiin joitain vuosia sitten, mutta vaatimukset ovat edelleen monissa työpaikkailmoituksissa (etenkin jos on oiletettavissa, että hakijoita riittää).Hyvin yleisesti hakemuksissa on kirjastovirkailijan paikoissa esim. "soveltuva ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto".Hyvin yleisesti alalla työskentelevillä on jonkin alan tutkinto ja sen lisäksi tehtynä nuo informaatiotutkimuksen opinnot. On sitten ainakin yksi osa-alue, jolla on erikoisosaamista. Alallahan on hyötyä lähes kaikesta osaamisesta - työtehtävistä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Kävin läpi kaikki
internetissä olevat kirjastojen aineistotietokannat enkä löytänyt.
Vielä yritin etsiä kyseistä levyä meidän kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta,
jotta sellaisetkin olisivat voineet ilmoittaa, joilla ei vielä ole
tietokantaa netissä.
Kaikesta huolimatta : hyvää kesää ja toivottavasti löydät levyn jostain
Tanskalaiset vaihtavat sormuksen vasemman käden nimettömästä oikean käden nimettömään solmittuaan avioliiton. Lähde: Lassila, Uusi käytöksen kultainen kirja.
Jude Deveraux on syntynyt 20.9.1947.
http://www.bookbrowse.com/biographies/index.cfm?author_number=337
Luettelo kirjoista löytyy mm. täältä
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/jude-deveraux/
Suomennettuja teoksia löytyi Fennica-tietokannasta seuraavat:
Ensimmäinen kosketus 2007, Herttuatar 1997, Herääminen 1999, kaappaaja 1997, Laakeripuu 1991, Legenda 1998, Merisissi 1988, Montgomeryn salaisuus 2000, Pelastava ritari 1992, Perijätär 1996, Prinsessa 1990, Silkkiäispuu 2003, Siunaus 1999, Suloisia valheite 2005, Tie unelmiin 2006, Tunteiden talo 2002, Viettelys 1987, Villiorkidea 2004, Ylämaan enkeli 1995, Ylämaan laulu 1995, Ylämaan lumous 2001, Ylämaan lupaus 1995, Ylämaan taika 1994.
Useista kirjoista on otettu uusia painoksia.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset....
