Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Hei,
kiitos kysymyksestä.
Huovisen kertomuksen todellinen ydin ja sanoma jää lopulta jokaisen lukijan itsensä tulkittavaksi. Huovisen teoksia on tulkittu erinäisissä kirjallisuustieteellisissä teoksissa, kuten Tero Liukkosen kirjassa Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS, 1997).
Liukkonen näkee yhtenä tulkitsemisvaihtoehtona tarinan asettavan puntarin vastakkaisiin vaakakuppeihin kapitalismin ja sosialismin. Huovisen käsittelyssä "molemmat yhteiskuntamallit osoittautuvat kyseenalaisiksi. Kapitalismi välineellistää ihmisen. Vallankumous on tuomittu epäonnistumaan, koska päämäärään pyritään väärin keinoin".
Lasihäkki, johon Jacon suljetaan, muistuttaa Liukkosen mielestä televisiota. Lemmikkieläin esittääkin vahvaa...
Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001).
Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut pyydän vielä tätä.
Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Toki on mahdollista, mutta käytännössä poistettavat pienten lasten kuvakirjat ovat erittäin huonokuntoisia ja niitä ei voi käyttää.
Kumminkin kannattaa keskustella asiasta a.o. kirjaston kanssa.
Inuyasha 36 on tilattu Vantaalle 27.10.2008, joten se on tulossa lähiaikoina. Kannattaa seurata uutuusluetteloa. DVD "Keisarin uudet kuviot 2" ei ole enää saatavissa kirjasto-oikeuksilla, joten valitettavasti emme pysty tekemään siitä täydennystilausta.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Eipä ole asetus pudonnut pois päältä, vaan sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. (Tästä on ilmoitus HelMet-uutisissa verkkokirjaston etusivun linkissä.) Maksut on nyt poistettu lainaajatiedoistasi.
Pahoittelen asiasta aiheutunutta harmia.
Kirjastonhoitajien tervehtimisessä pätevät samat tavalliset käytöstavat kuin kaikkien muidenkin. Kirjastonhoitajan voi yleensä odottaa vastaavan tervehdyksiin kohteliaasti ja jos mahdollista suunilleen samassa tyylilajissa jota asiakas käyttää.
Kirjastokortin katoamisesta olisi hyvä ilmoittaa heti johonkin HelMet-kirjastoon, niin mahdollinen varas ei voi käyttää kyseistä korttia.
Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Uuden kortin saa paikanpäällä kirjastossa 3 €:n hintaan. Asiakkaalla tulee olla mukana valokuvallinen henkilötodistus, ajokortti tms.
Tietoa asiasta en valitettavasti löytänyt, mutta seuraavista virastoista voisi kysellä:
World Design Capital Helsinki 2012
http://wdchelsinki2012.fi/
Suomen Berliinin suurlähetystö
http://www.finnland.de/public/default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1
Goethe Institut
http://www.goethe.de/ins/fi/hel/fiindex.htm
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
JonBenet Ramseyn tapausta on puitu vuosien aikana useissa televisioprojekteissa.
JonBenet Ramseysta on myös kirjoitettu lukuisia kirjoja, ei kuitenkaan tähän mennessä yhtään suomeksi.
Helmet-kirjastoista on varattavissa englanninkielinen teos We have your daughter: the unsolved murder of JonBenét Ramsey twenty years later, Easton Studio Press, 2016. Sen on kirjoittanut Paula Woodward.
Todennäköisesti lukemanne kirja on Joyce Carol Oatesin kirjoittama Sisareni, rakkaani, Otava 2012.
Kirjan alkulehdillä kirjailija ilmoittaa, että vaikka New Jerseyn jääprinsessan tarinan juuret ovat tässä tunnetussa rikostapauksessa, se on kokonaan mielikuvituksen tuotetta.
Sisareni, rakkaani on saatavissa kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista....
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit...
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Kysymys piispanvirkojen täytöstä on rasittanut Vatikaanin ja Kiinan valtion suhteita ja vaikeuttanut sikäläisten katolilaisten kristittyjen elämää koko kommunismivallan ajan eli 1940-luvun lopusta lähtien.
Roomalaiskatolisen kirkon johdon ehdoton kanta on, että piispojen lopullinen valinta kuuluu Rooman paaville, Kiinan valtionjohto taas ei ole halunnut hyväksyä tällaista ulkomaista vallankäyttöä. Tilanne on johtanut siihen, että maan katoliset ovat jakautuneet ainakin kahteen ryhmään. Toisaalta on ollut paaville uskollisia piispoja ja seurakuntia, jotka ovat voineet harjoittaa uskontoaan vain enemmän tai vähemmän maanalaisesti, usein suorastaan vainottuinakin, toisaalta valtiovallan...
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://finna.fi
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
Tässä muutama kirja, joista voisi olla hyötyä:
- Tehokkaan hankinnan työkalut / Terttu Huuhka (2017)
- Biteistä bisnestä! : digitaalisen liiketoiminnan käsikirja / Mika Ruokonen (2016)
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
