Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Laila Hirvisaaren kuolinilmoituksessa oli eilen sunnuntaina Hesarissa Eila Kivik´ahon runo, jonka nimeä ei mainittu. Runo alkaa: Näen hohtavat taivaanrannat /… 454 Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001). Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut  pyydän vielä tätä. Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Mistä löytäisin lisää tietoa vanhasta pakanaperinteestä nimeltä Dricka jul? Löydän viittauksen siihen ainoastaan ylen uutisesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli… 454 Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä. Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa. Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja ...
Kuinka suuri osa Muuramen kunnan asukkaista asuu taajamissa? 454 Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Matkustin 1950-luvun lopulla Iisalmesta Helsinkiin höyryveturin vetämällä junalla, joka tuli Kontiomäeltä. Minusta veturi oli Hr1/Ukko-Pekka, mutta eräässä… 454 Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle. 60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia. Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
1. Mitä italialaisen postimerkin henkilön päällä olevat punaiset merkinnät tarkoittavat? 454 Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/ Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/ Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja.  Helmet hakutulos  
Tiedetäänkö mistä asti sokerijuurikasta on viljelty? Sokeriruokoahan on jo muinaisuudessa. 454 1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa. Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan. Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
Milloin tieliikennlaista poistui vaatimus, jossa polkupyörissä tuli olla takaheijastimen alla valkoiseksi maalattu alue (muistaakseni n. 30cm)? 454 Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.  Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.   
Onko Puolustusvoimissa maavoimien kenraalikunnan kauluslaatan väri aina vaaraimenpunainen, eli yleisesikuntaupseerin väri? Eikö ole olemassa kenraaleja joilla… 454 Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan. Lähteitä ja lisätietoja: Sotilaspuvut ja merkit PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? 454 Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta: https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä. Kuntaliiton mukaan https://www.kuntaliitto.fi/ Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.    
Mistä on sukunimi Ruottinen peräisin. Nimi on kirjoitettu myös Ruottin, Ruothin, Rothin, Rotin, Rotinen 454 Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston aineistohausta hakusanalla sukunimet.  Haulla löytyi mm. teos Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 1988), ISBN 951108948X.   Kyseisessä teoksessa kirjoitetaan s. 742  seuraavanlaisesti sukunimestä Ruottinen: Nimeä on tavattu niin Karjalasta (Olof Ruottinen 1845 Nurmes, Knut Ruottin 1774 Juuka), Savosta (Staffan Rottinen 1561 Tavinsalmi, 1500-luvulla myös Juva ja Sääminki, Thom. Ruotin 1748 Sulkava) kuin Pohjois-Pohjanmaaltakin (Lars Ruottinen 1808...
Etsin satua/lastenohjelmaa mikä käsitteli erilaisia satuja. Yhdessä niistä oli ''poika'' joka päätyi luolaan missä oli kolme eri kokoista ovea ja jokaisen… 454 Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa. Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022) Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005) Kauneimmat sadut (Tammi, 2002) Andersenin satukirja (WSOY, 1963) Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale  https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402  
Millainen lastenkirja sopisi 10-vuotiaalle ADHD-lapselle, jolla on normaali lukutaito. Tykkää jännityksestä ja huumorista, varmaan kuviakin saisi olla… 453 Näissä helppolukuisissa kirjoissa on taustalla menetyksiä tai poissaoloa (jos kohta ei isovanhempiin liittyvää), mutta vaikeita asioita käsitellään huumorilla ja valoisasti: Sam Copeland: Sami muuttuu kanaksi (sarjassa muitakin): Huolet muuttavat Samin milloin miksikin eläimeksi, mutta näistäkin tilanteista selvitään. Taustalla veljen sairastuminen ja vanhempien huoli. David Walliams: Poika ja mekko: Huumoria, jalkapalloa, omaperäisiä valintoja, äidin poissaolo Niina Hakalahti: Tuukka-Omar -sarja: Tuukka-Omarin kaverin Paavon äiti on kuollut ja isä on autotallistunut
Kirjassa Maailman ympäri 80 päivässä Phileas Fogg lähtee kuuluisalle maailmanympärimatkalleen 20 000 punnan matkabudjetilla. Tarinan tapahtumat sijoittuvat… 453 Phileas Fogg oli Jules Vernen kirjassa hyvin äveriäs mies. Hänen kahdenkymmenentuhannen punnan matkakassansa arvo olisi nykyrahassa reilusti yli kaksi miljoonaa puntaa. https://www.officialdata.org/uk/inflation/1872?amount=20000
Etsin Tommy Tabermannin kirjoittamaa kirjaa jossa on muistovärssyjä. 453 Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.  Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna  Kansikuva: Antikvaari
Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? 453 "Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja)
Mistä juontuu sana "osapuilleen"? Mikä on sen etymologia? 453 Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella. Lähteet...
Minkä ikäisinä maalaiskansakoulujen opettajat pääsivät eläkkeelle 1960-luvun alkupuolella, kymmenisen vuotta ennen koulu-uudistusta? 453 1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä. Lähteet: Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958) Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962
Millä muilla Euroopan ja muunkin maailman valtioilla kuin Suomella ja Tanskalla (pää)värit vaakunassa ovat toiset kuin lipussa: Suomen vaakuna puna-kultainen … 453 Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit…. En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Löytyykö helmetistä vahvojen suomalaisten feministien kirjoja? Ei romaaneja. 453 Käytin feministien määrittelyssä Wikipedian artikkelia. Se on tietenkin vain muutaman kirjoittajan totuus ja Suomesta löytyy varmasti muitakin feministeiksi tunnustautuvia ihmisiä. Wikipedia Aloitin teosten etsinnän Kaari Utriosta.  Tein tarkennetun Helmet haun: Tekijä Utrio, Kaari (ei ) aihe kaunokirjallisuus - rajaus kirja ja aikuisten kokoelma. Haku toi 41 tulosta esim. Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen, Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin sekä Kiilusilmä feministi, eli, miksi en enää matkusta junassa. Helmet-haku Sama haku (nimi vain vaihtuu)  löysi Margherita Zilliacuksen kirjan Rätten till drömmar : rapport från Guinea Helmet-haku Kokeilin samaan tapaan muitakin wikipedia listan nimiä....
Mikä on LAIDETIE, liittyykö historiaan? 453 Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen. Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä