Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus
Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.
Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna Kansikuva: Antikvaari
Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvä isetunto lkertoo luvussa 5 rajojen asettamisesta. Kyseessä ei ehkä ole korjaava toiminta.
Korjausoppaiksi voisivat sopia: Heidi Alamikkelä: Opi sanomaan ei : aseta itsellesi rajat ja voi hyvin,
Henry Cloud ja John Townsend ; suomennos: Päivikki Ukkonen:Rajat : taito hallita omaa elämää ja kyky sanoa kyllä ja ei tai
Thomas Johansson:Täydellinen minä? : rajat vaatimuksille Helmet hakutulos (hakusanoina rajat ja itsetunto)
Mervi Juusolan kaksi kirjaa Rajat kuntoon! : puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito sekä Vahvaksi rakennettu itsetunto ja elämä
voisivat myös toimia (hakusanoina henkinen hyvinvointi ja rajat)
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Voit perua varauksesi vielä viimeisenä noutopäivänä. Maksu tulee peruumattomasta tai noutamattomasta varauksesta silloin, kun kirja poistetaan varaushyllystä viimeistä noutopäivää seuraavana päivänä.
Voit poistaa varauksen joko Helmet-verkkopalvelussa kirjautumalla omiin tietoihin, Taskukirjasto-sovelluksessa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Lisää tietoa varauksista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136
Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista.
Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri...
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
JalkapallostaMika Wickström: Meidän jengin Zlatanhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4276990 Sanna Heinonen: Nolandhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6855017 Michael Part: Cristiano Ronaldo : kasvu voittajaksihttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2300627?sid=4931396606 Muista urheilulajeistaKalle Veirto: Kyläkaukalon lupaushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4548151 Juha Vesala: Kaksoiskuljetushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353776 Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan Zanshinhttps://www....
Kyseinen teos on Hämeenlinnan seudulla vain Hattulan pääkirjastossa, mutta tällä hetkellä lainassa. Teos kannattaa hankkia myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan, joten teen siitä hankintaehdotuksen. Hämeenlinnan verkkokirjastossa voi käyttäjä tehdä itsekin hankintaehdotuksen, joka löytyy kohdasta palaute.
Kirjaa näyttäisi Helka-tietokannan mukaan olevan Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa paikalla. Voit katsoa saatavuustiedot osoitteesta http://finna.fi. Lainauskortin yliopiston kirjastoon saat, vaikka et opiskelisikaan yliopistossa.
Opiskelijakirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1912 3920 (ma-pe klo 10-18)
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa, en valitettavasti pysty katsomaan, minkälainen tilanne varaamiesi kirjojen kohdalla on.
Jos kirjat olivat hyllyssä jossakin muussa HelMet-kirjastossa ja varasit ne tänään, on hyvinkin mahdollista, että ne ehtivät toiseen kirjastoon maanantaiksi, ainakin, jos kyse on kuljetuksesta Helsingin sisällä. Jos kirjat taas tulevat Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisisista, kuljetus kestää normaalisti 1-3 työpäivää.
On siis mahdotonta luvata varmasti, että kirjat olisivat maanantaina siinä kirjastossa, josta haluat ne noutaa. Varminta tällaisissa tilanteissa on yleensä soittaa johonkin kirjastoon, jossa haluttu teos on hyllyssä, varmistaa, että se löytyy, pyytää laittamaan teos sivuun nimelläsi ja käydä itse...
Todennäköisesti verkkokirjastossamme on ollut joku tilapäinen häiriö, kehotan sinua yrittämään uudestaan. Jos se ei onnistu täytyy kääntyä kirjaston puoleen ja ehkä uusia kirjastokortti. Onhan sinulla pin-koodi muistissa?
Valitettavasti tämä LP-levy MUISTO VAIN on ainoa äänite, jolla tämä Katja Riipisen säveltämä laulu on julkaistu. Tätä albumia (Bluebird BBL1057, julkaistu myös c-kasettina) ei näyttäisi myöskään olevan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Sen pääsee kyllä kuunteleemaan Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa.
Pikaisella haulla löysin ainakin yhden käytetyn levyn tarjouksen: http://www.kane.fi/prestashop/fi/lp-levyt/207942-tuominen-jamppa-muisto… eli Kane Recordsilla se näyttäisi olevan kympillä. Anselmin Aarteet tarjoaa sitä vielä halvemmalla: http://www.anselminaarteet.fi/vinyylit.php?tyyli=24 Näitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
