Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Isotekstisiä kirjoja on todellakin vähän. Uusia ei juurikaan ole ilmestynyt enää vuosiin. Kirjoja voi etsiä Satakirjastot-verkkokirjastosta osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/ . Kirjoita hakulaatikkoon ”isotekstiset kirjat”. Hakua voit rajata kirjoittamalla myös ”elämäkerrat” tai ”muistelmat” (kaikki ilman ”-merkkejä). Vaihtoehtoisesti voit rajata hakua näytön oikeasta laidasta löytyvillä rajoittimilla aikuisten kirjoihin ja esimerkiksi tietokirjallisuuteen, jota elämäkerratkin ovat.
Koska isotekstisiä kirjoja on vain vähän, voisin suositella myös äänikirjoja. Kirjastosta löytyy äänikirjoja cd- ja mp3-levyillä. Lisäksi Satakirjastot-verkkokirjastosta löytyy e-äänikirjoja: https://satakirjastot.finna.fi/Content/...
Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella.
Lähteet...
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kyseinen sitaatti on peräisin. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki.
Lähteet:
Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa
Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappale Youtubessa
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720.
Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä...
Kyseinen sitaatti on William Shakepearen näytelmästä Kaksi nuorta veronalaista (The Two Gentlemen of Verona), sen viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1910 kyseinen kohta kuuluu näin: PROTEUS.Lemmess' / Ei ystävää.SILVIA.Ei, totta, Proteuksella.https://www.gutenberg.org/cache/epub/44839/pg44839-images.htmlLeena Tamminen suomensi nämä rivit näin: PROTEUSKuka rakkaudessa / muka kunnioittaa ystävää?SILVIAKaikki paitsi Proteus.William Shakespeare: Kaksi nuorta veronalaista (suom. Lenna Tamminen, WSOY, 2005, s. 130)
Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Näin vähäisin johtolangoin esityksen nimeä on tosiaan hankala lähteä etsimään. Ellei nyt sitten jollekin lukijallemme pälkähdä mieleen mistä ohjelmasta voisi olla kyse.
Elonetin hakutoimintojen avulla voi yrittää. Haku "televisioteatteri" antaa vajaa 200 tulosta. https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=televisioteatteri&type=A…; (Hakua voi tarkentaa rajaamalla sen esimerkiksi vuosikymmenille 1970-1980.)
Hakusana "teatteri" antaa sitten jo turhankin suuren määrän tuloksia https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=teatteri&type=AllFields&…; Silloin voit erikseen klikkailla haun ylälaidan Katso myös -laatikon antamia teatterivaihtoehtoja.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta...
Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.
Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Lehti taisi jäädä melkoiseksi tähdenlennoksi, sillä verkkohauilla siitä ei näyttäisi löytyvän juuri mitään tietoa. Kirjastot hankkivat käytännössä vain tilattavia lehtiä. Finnan tietojen mukaan Lasten planeettaa ilmestyi vuonna 2001 neljä numeroa. Kustantaja oli Euromedia Magazines. Jos tekijätiedot olivat lehteen painettuna, voi lehtinumeroita tutkia säilyttävissä paikoissa.
Numerot 1 ja 3-4 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa (erikoislukusaliin tilattavat). https://www.finna.fi/Record/fikka.3962047
Jyväskylän yliopistolla on tallessa lehden nro 3. https://www.finna.fi/Record/jykdok.899603
Perustuslain 66 §:ssä sanotaan näin: Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P66. Vastaus kysymykseesi Voiko valtioneuvosto pitää yleisistunnon tai presidentin esittelyn jos pääministeri on muualla eikä pääse paikalle, mutta pääministerin sijainen on paikalla? Onko kokous silloin päätösvaltainen? on siis kyllä.
Perustuslain 59 §:ssä sanotaan presidentin esteestä näin: ”Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/...
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
