Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Ehkä Espoon kaupunginmuseossa tiedetään asiasta jotakin. Kirjaston kokoelmista en löytänyt itse, mutta saattaa kannattaa katsoa joitain alla ollevan linkin kautta näkösälle tulevia kirjatietoja.
Itse katsoisin ensin ehkä seuraavia: Leppävaarakirja; Valtatien varrelta ; Albergasta Leppävaaraan ... ja muitakin.
Vielä kaupunginmuseon yhteystiedoista, ne löytyvät sivulta http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Valitettavasti kyseistä sarjaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista kuin osat 1-12 suomeksi ja osat 1-3 englanniksi.
Lähde: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista viimeinenkin kappale Kaija Juurikkalan vuonna 2004 ohjaamasta Laura-elokuvasta tehtyä kuvatallennetta on valitettavasti jouduttu poistamaan. DVD on saatavissa muualta Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Kaukopalvelu on maksullista. Helsingissä kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja lainausoikeus, voit tehdä itsekin kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelupyynnön voi toki tehdä myös omassa lähikirjastossa.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Vaski-kirjastossa silloin kun siellä on henkilökunta paikalla. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, kortti tehdään sinulle odottaessa. Mikäli sinulla on ollut uudentyyppinen Vaski-kortti entuudestaan, uuden kortin hinta nyt keväällä 2018 on 2 €.
Kirjastojen aukioloajat täältä: https://vaski.finna.fi/
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
Etunimikirjan mukaan Jerkko on lyhenne nimestä Jeremia. Jeremia taas on yksi Vanhan testamentin kirjaprofeetoista, joka eli vuosina n. 650-585 eKr.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (1999)
Kontulan kirjastossa neuvovat Enter ry:n opastajat tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon, puh (09) 310 85094.
Enter ry:n opastuksia on myös monessa muussa kirjastossa. Samoin digitalkkarit neuvovat tietotekniikkaan liittyvissä pulmissa. Voitte tarkistaa kunkin kirjasto sivuilta, onko niissä opastusta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon.
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut.
WHO:n julkaisema Global status report on alcohol and health 2018 kertoo alkoholinkäytöstä vertaillen maanosia, https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-e…. Kaavioista näkyy esim. s. 42 missä päin maailmaa käytetään eniten alkoholia henkilöä kohden, Suomea tummempia alueita on siellä täällä, erityisesti Euroopassa. Rajua kausittaista juomista harrastetaan Suomea enemmän muiden muassa Venäjän alueella ja joillain seuduilla Afrikassa, s. 48. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamien sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien kartalla tummimmat alueet ovat Suomesta itään s. 74. Sivun 353 appendixiin on koottu Euroopan maiden alkoholinkäytön lukuja, kokonaiskulutusta sekä erilaisten alkoholituotteiden käyttöä....
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Saamen kielen opetusta järjestetään Helsingin yliopiston humanististen koulutusohjelmien valinnaisten opintojen puitteissa. Ota yhteyttä opiskelijaneuvontaan sivulla https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opiskelijaneuvonta ja löydä infopisteet Helsingissä. Keväällä 2020 järjestetään pohjoissaamen jatkokurssi (ZSA122).
Lapsille saamea opetetaan Pasilan peruskoulussa ja päiväkoti Susannassa, ks. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/helsi…
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Revenant tarkoittaa palaajaa, joka voi viitata henkilöön, joka palaa pitkän ajan päästä. Palaajalla voidaan viitata myös kuolleista nousseeseen tai palanneeseen, kuten haamuun, zombiin, vampyyriin tai muuhun rauhattomaan henkeen.
Wikipedian artikkelista löytyy englanniksi lisätietoja ja lähdeviitteitä aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Revenant
Valitettavasti tätä runoa ei löydy. Lastenkirjainstituutin kokoelmista löytyy Georges Juilletin lasten kuvakirja Leo Leijona, suomeksi julkaistuna vuodelta 1954. Tämä kuvakirja ei ole runomuodossa, eikä siitä löydy kuvailtua tekstinpätkää.
