Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Norman Vincent Pealen The power of positive thinking on suomennettu kahdesti. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1975 nimellä Onnellisen elämän edellytykset; vuonna 1999 julkaistun toisen suomennoksen nimenä oli Ole oman onnesi seppä. Hieman hämmentävästi Pealen suomennetusta tuotannosta löytyy myös Myönteisen ajattelun voima -niminen kirja, mutta sen alkuteos on Why some positive thinkers get positive results - ei The power of positive thinking, niin kuin voisi ehkä luulla.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Pealen kirjan neljännestä luvusta.
"Psykologian perustekijä on meidän toteutettavissa oleva toivomuksemme. Jos pidämme menestystä itsestään selvänä asiana, olemme jo hyvää vauhtia pääsemässä menestykseen." (Norman Vincent Peale,...
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta vot valita tarkennetun haun ja hakutyypiksi asiasanahaun
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
Yhdeksi asiasanaksi voit laittaa pro gradu ja muita asiasanoja voit etsiä täältä:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa
Arto on kotimainen artikkeliviitetietokanta:
https://finna.fi
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään....
David Mitchellistä löytyy melko niukasti tietoja. Hello, Hello, Hello –ohjelman jälkeen hän on ollut Neil Hardwickin kanssa käsikirjoittamassa humoristista piladokumenttia Finlandisation (1974), viihdeohjelmaa Merirosvoradio (1974 -1975) sekä kymmenosaista englannin kielen kurssia/sketsisarjaa Alright? Alright! : hauskaa englantia aikuisille Ylelle v. 2005. Hän on toiminut myös käsikirjoittajana lyhytelokuvassa Helsinki Design (1982). Mitchellin nykykuulumisista ei löytynyt tietoa.
Hello, Hello, Hello https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/hello-hello-hello
Merirosvoradio https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/08/merirosvoradio-parodioi-kattavasti-koko-mediakenttaa
Alright? Alright! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/alright-...
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Koulujen alun aikaistuminen johtuu varmaan päivittäisen ja viikottaisen työajan lyhentymisestä.
Ellinoora Sandellin juttu YLEn sivuilla kertoo koululaisten kesäloman muutoksista näin."Ennen koulua käytiin kuusi päivää viikossa. Silloin suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Koska lauantait eivät olleet enää myöskään koulupäiviä, koulut alkoivat jo elokuun puolella." https://yle.fi/uutiset/3-9692125
Myös vuonna 2013 on pohdittu lukuvuoden alun aikaistumista. Valtioneuvoston sivuilta löytyy asiaan liittyvä historiakatsaus. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2013-2014
Wikipedia on koonnut...
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Kierrätyskeskus lupaa tyhjentää vanhojen tietokoneiden tiedot ennen kierrätystä: https://www.kierratyskeskus.fi/lahjoita_tavaraa/tietokoneiden_vastaanot…
Elisan sivuilla kerrotaan heidän liikkeissään tyhjennettävän puhelimet tietoturvallisesti ennen kierrätystä: https://elisa.fi/ideat/puhelimen-kierratys/
Myös Fonum-liikkeissä kierrätetään puhelimet tietoturvallisesti : https://www.fonum.fi/ajankohtaista/puhelimien-kierratys-fonum-myymalois…
Seiffi-palvelu toimii postitse ja sinne voi lähettää niin puhelimia kuin tietokoneitakin: https://seiffi.fi/
Vastaus annettu 17.10.2022.
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
Valtteri-nimi on suomenkielinen vastine Valter-nimelle. Saksalainen Walther-nimi on 'valtias', 'ohjaaja', 'joukon johtaja'. Nimi on ollut ainakin 900-luvulta lähtien ja sen suosio nousi kansallisromantiikan myötä. Suomessa Valtteri-nimi yleistyi 1970-luvulta alkaen.
Aleksanteri-nimen lähteenä on kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Ruots. Alexander, Alex yleistyi meillä Venäjän vallan aikana, jolloin oli kolme Aleksanteri -nimistä keisaria. Almanakassa nimi oli meillä jo vuodesta 1708 lähtien.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia...
Eri kirjastot menevät hyvinkin eri aikoihin kiinni - ja kesäaikana eri aikaan kuin talvella. Kirjastojen aukioloaikoja kannattaa käydä etsimässä Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi) löysin teoksen Tout Brel / Jacques Brel, 1982 (ISBN 2-264-01744-9 (nid.). Huomautustekstissä mainitaan seuraavaa: Jacques Brelin kaikkien laulujen sanat. Perusteellinen hakemisto sekä laulun nimen että alkusanojen mukaan. Lauluja on melkein 200, kaikki ranskankielisiä. Kirja löytyy Tikkurilan musiikkiosaston kokoelmista. Suomennoksia voit etsiä Helmetistä siten, että kirjoitat sanahaun kenttään Jacques Brel, valitset aineistoksi nuotti ja kieleksi suomi.
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Tuula nimi on otettu käyttöön 1900-luvun vaihteessa. ”Tuula” sana nimeksi on mahdollisesti otettu käyttöön Larin-Kyöstin sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Tuula-nimi kuuluu nimiryhmään Tuuli, Tuulikki, Tuulia.
Nmistä löytyy lisätietoa esim. Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
