Valitettavasti runoa ei ole löytynyt, ei myöskään tietoa runon kirjoittajasta.
Lähetin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Jos joku siellä tunnistaa runon, lähetän sinulle vastauksen.
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Askel harhaan -kappaleen on sanoittanut Timo Turpeinen. Tekstinä sitä ei kuitenkaan löydy. Marjorie esittää kappaleen ainakin seuraavilla cd-levyillä:
Rakkauden kiertokulku, p2000
Täyttä elämää, 1998
Näiltä cd-levyiltä voit kappaleen sanat kuunnella.
Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
Kontulan kirjastossa neuvovat Enter ry:n opastajat tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon, puh (09) 310 85094.
Enter ry:n opastuksia on myös monessa muussa kirjastossa. Samoin digitalkkarit neuvovat tietotekniikkaan liittyvissä pulmissa. Voitte tarkistaa kunkin kirjasto sivuilta, onko niissä opastusta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
'Rakkauden liekki'-kappale löytyy 'Salaa'-nuottivihosta (1999, ISMN M-9001645-0-6 ). Kyseinen vihko löytyy esim. Jyväskylän pääkirjastosta sekä Joensuun pääkirjastosta.
Ystävällisin terveisin Kimmo Keinänen / Helsingin kaupunginkirjasto / Pasilan kirjasto
Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2
https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar…
Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia:
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&…
Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset...
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Scrabble on sanapelien klassikko, jossa kilpailijat yrittävät muodostaa satunnaisista kirjainlaatoista sanoja pelilaudalle. Netistä löytyy Scrabble Dictionary, josta voi tarkistaa onko keksimäsi sana Scrabble-kelpoinen. Wikipedian mukaan englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on yli 100 000 hyväksyttyä sanaa ja sanakirjaa laajennetaan tarpeen mukaan kun uusia sanoja ilmaantuu. Suomenkielistä virallista sanakirjaa ei ole tehty.
Lähteet:
Scrabble Dictionary. https://scrabble.hasbro.com/en-us/tools (viitattu 4.10.2021)
Scrabble. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrabble (viitattu 4.10.2021)
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Aiheesta löytyy dataa monestakin lähteestä. World Population Review'n kartasta ja listoista voi tutkia, kuinka suuri osa kunkin maan väestöstä poltti vuonna 2018.
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/smoking-rates-by-cou…
Maailmanpankin selvitys vuodelta 2020 listaa maittain, kuinka suuri osa aikuisista käyttää tupakkatuotteita.
https://data.worldbank.org/indicator/SH.PRV.SMOK?name_desc=false
Tobacco Atlasin tilasto vuodelta 2016 listaa maittain, kuinka monta savuketta poltetaan aikuista asukasta kohden.
https://tobaccoatlas.org/topic/consumption/
Lisää dataa tupakoinnista ja sen vaikutuksista maailmalla tarjoaa Our World in Data.
https://ourworldindata.org/smoking
Laskutuksesta säädetään sähkömarkkinalaissa (588/2013). Sen luvun 13 a 105 c § mukaan laskussa on esitettävä seuraavat tiedot:
1) palvelutarjoajan nimi ja yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;
2) maksettava hinta;
3) laskun eräpäivä;
4) laskutuksen perusteena käytettävien mitattavien suureiden määrät tai, jos laskutuksen perusteena käytetään mitattavien suureiden perusteella muodostettavia yhdistettyjä suureita, tällaisten yhdistettyjen suureiden määrät laskutuskaudella;
5) erittely siitä, miten suorituksen tai palvelun hinta muodostuu;
6) suorituksen tai palvelun nimi;
7) loppukäyttäjän käyttöpaikkatunnus;
8) sopimuksen voimassaoloaika.
Lähde ja lisätietoa: Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/...
Uuden Helmet-verkkokirjaston mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen. Tästä linkistä löydät tietoa ja ohjeita siihen, miten käytät sivuston mobiiliversiota. Sieltä löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen.
Tällä hetkellä Helmet-verkkokirjasto ei muista kirjautumista, ellei kirjautumistietoja sinne itse tallenna esimerkiksi selaimen kautta. Tähän on kuitenkin tulossa päivitys vielä tämän kuun aikana. Sen jälkeen sivustolla pysyy kirjautuneena, ellei itse kirjaudu sieltä ulos.
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
