Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Askel harhaan -kappaleen on sanoittanut Timo Turpeinen. Tekstinä sitä ei kuitenkaan löydy. Marjorie esittää kappaleen ainakin seuraavilla cd-levyillä:
Rakkauden kiertokulku, p2000
Täyttä elämää, 1998
Näiltä cd-levyiltä voit kappaleen sanat kuunnella.
Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
Barbapapan synnyinhistoriasta löytyy tieto, että hän on syntynyt puutarhassa, kuin kukka, https://www.barbapapa.com/barbapapa-en/. Muuta valaistusta tähän asiaan ei kirjailijoiden Barbaperheen kotisivulta löydy. Kirjoissakaan ei käsittääkseni tästä ole tietoa. Sivustossa on kuitenkin yhteystiedot, joten voit kirjoittaa ja kysyä asiasta https://www.barbapapa.com/contact-us/
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Hei,
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan marmoriristihämähäkki (kuva esim täällä: https://laji.fi/taxon/MX.201494/images), joka on yleinen Suomessa. Sitä on aika eri näköisiä, mutta netin kuvahaulla löytyy myös väritykseltään vastaavia yksilöitä.
Kasvien ja hyönteisten tunnistuksessa voi käyttää apuna vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka kuvan perusteella osaa ehdottaa mahdollista oikeaa lajia.
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Aiheesta löytyy dataa monestakin lähteestä. World Population Review'n kartasta ja listoista voi tutkia, kuinka suuri osa kunkin maan väestöstä poltti vuonna 2018.
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/smoking-rates-by-cou…
Maailmanpankin selvitys vuodelta 2020 listaa maittain, kuinka suuri osa aikuisista käyttää tupakkatuotteita.
https://data.worldbank.org/indicator/SH.PRV.SMOK?name_desc=false
Tobacco Atlasin tilasto vuodelta 2016 listaa maittain, kuinka monta savuketta poltetaan aikuista asukasta kohden.
https://tobaccoatlas.org/topic/consumption/
Lisää dataa tupakoinnista ja sen vaikutuksista maailmalla tarjoaa Our World in Data.
https://ourworldindata.org/smoking
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on
Kyllä on, paperisilppuri sijaitsee Töölön kirjaston kellarikerroksessa.
Lähde:
Helmet.fi. Töölön kirjasto. Palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Laskutuksesta säädetään sähkömarkkinalaissa (588/2013). Sen luvun 13 a 105 c § mukaan laskussa on esitettävä seuraavat tiedot:
1) palvelutarjoajan nimi ja yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;
2) maksettava hinta;
3) laskun eräpäivä;
4) laskutuksen perusteena käytettävien mitattavien suureiden määrät tai, jos laskutuksen perusteena käytetään mitattavien suureiden perusteella muodostettavia yhdistettyjä suureita, tällaisten yhdistettyjen suureiden määrät laskutuskaudella;
5) erittely siitä, miten suorituksen tai palvelun hinta muodostuu;
6) suorituksen tai palvelun nimi;
7) loppukäyttäjän käyttöpaikkatunnus;
8) sopimuksen voimassaoloaika.
Lähde ja lisätietoa: Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/...
