Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (...
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Ei ole. Painetta kuvallisen pornografian tarjontaan kirjaston kautta ei enää ole, koska internet on tulvillaan maksuttomia kuvallisen pornografian tarjoajia. Hakusanoilla "porno" ja "pornography" pääsee ainakin hyvään alkuun.
Heikki Poroila
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Kappale on Antti Raiskin esittämä "Onni", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck. Kappale alkaa: "Ei onni ole siinä että yksin täällä soutaa". Kertosäkeen lopussa lauletaan: "...sinä todistit sen onnen yksinkertaisen".
Antti Raiski: Onni (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=mnNL7cnWDiE&app=desktop
Kaarina Helakisa-seura ei saanut kirjaan rahoitusta, joten he laittoivat kirjan aineiston luettavaksi omille nettisivuilleen. Kaarina Helakisa-kirjailijaseuran toiminta on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Seuran sivuilta löytyy kuitenkin yhteystiedot, joihin voit ottaa yhteyttä jos Helakisasta haluat keskustella. Seuran nettisivujen osoite on :
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/kaarina-helakisa/
Ainakaan Kansallisarkiston arkistointiohjeissa otsonia ei suositella käytettäväksi arkistoaineiston puhdistamiseen, sillä se hapettaa paperia voimakkaasti. Hapettuminen voi johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa.
Lisätietoa: https://arkisto.fi/fi/palvelut/saeilyttaeminen/ohjeet-homeisen-aineisto…
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
Hei,
Olemme yrittäneet löytää kysymiäsi tietoja, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ainakaan toukokuun Helsingin Sanomista ei löytynyt Kirstilän kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta. Olemme nyt lähettäneet kyselyn Kirstilän pitkäaikaiselle kustantajalle WSOY:lle olisiko heillä tietoa asiasta. Saimme kuitenkin ilmoituksen, että henkilöt joilta kysyimme asiaa, ovat nyt lomalla. Toivottavasti he palaavat asiaan myöhemmin.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
En valitettavasti ole löytänyt kirjoja, jotka täysin vastaisivat antamiasi tietoja. Voisiko kyseessä olla Jens Lapiduksen Snabba cash/Rahalla saa, josta on myös tehty elokuva? Kirja kertoo Tukholman alamaailmasta ja kokaiinipiirestä.
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Tällaista tietoa ei ole kirjastossa kerätty eikä tilastoitu. Kirjasarjat voivat vaihdella paljonkin kouluittain. Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat ja niitä tietoja voi kysyä suoraan kouluista. Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) tai OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Meillä Suomessa lienee harvoin törmätty tähän "Aku Ankka" -ongelmaan. Yhdysvalloissa Disney-konserni on valvonut yleensä erittäin hanakasti niin tekijän- kuin tavaramerkkioikeuttaan. Kysymys Angry Birds -hahmojen oikeudesta lieneekin enemmän jälkimmäistä kuin varsinaista tekijänoikeutta. Todennäköisenä voidaan silti pitää - ja ainakin kirjastomaailmassa järkevänä lähtökohtana -, että Angry Birdsin kaltainen miljoonabisnes on lähtökohtaisesti suojattua kaikilla mahdollisilla tavoilla, nimeä myöten.
Suosittelen, että otatte yhteyttä hahmon oikeudet todennäköisesti omistavaan suomalaiseen yhtiöön ja pyydätte luvan näyttää näitä pehmoleluja ja mainostaa niitä. Sehän on tässä tapauksessa myös yhtiön edun mukaista, eivätkä he välttämättä ota...
