Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Tätä kyseistä teosta ei suomalaisissa kirjastoissa näyttäisi olevan, mutta kansainväliset verkkokaupat myyvät Kanadassa 1999 julkaistua englanninkielistä versiota noin 60 eurolla.
Saman tekijän kaksiosainen teos "Michael Wittmann and the Waffen SS Tiger commanders of the Leibstandarte in World War II" (Stackpole Books 2006) on Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa.
Turun seudun kirjastojen kokoelmia voi selata osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Kysy siis tästä mahdollisuudesta Luulajan kirjastosta. Luulajan kirjastosta voidaan lähettää kaukolainapyyntö meille Suomeen, jos kirjaa ei löydä omalta alueelta. Todennäköisesti on niin, että jos kirja oman alueen kokoelmista löytyy, mutta se on lainassa, pyyntöä ei tehdä, vaan asiakas jää odottelemaan lainasta palaavia kirjoja.
Kirja on ollut Suomessa varauslistojen kärjessä ilmestymisestään asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjasta on vielä tälläkin hetkellä 764 varausta, joten vaikka kirjoja kokoelmissa on paljon, kirjan saaminen varaamalla vie kauan.
Sekä Tornion että Kemin kirjastoista kirja on tällä hetkellä lainassa. Varauksia ei kuitenkaan ole. Lainataksesi...
Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa...
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastot hankkivat yleensä e-kirjoja jonkin valmiin palvelun kautta. Se on huomattavasti helpompaa kuin lukemattomien e-kirjoja tarjoavien palvelujen koluaminen, kirjojen valitseminen ja niiden järjestäminen asiakkaiden käytettäviksi.
Periaatteessa kirjaston olisi minun nähdäkseni mahdollista Antikytheran kaltainen yksittäinen teos ja asentaa se tabletille kirjastossa luettavaksi, mutta kenties se ei olisi kannattavaa suhteessa vaivaan ja hintaan. Kirja pitäisi luultavasti asentaa käsin jokaiselle tabletille, eivätkä asiakkaat tosiaan voisi hyödyntää sitä kuin kirjastossa lukemalla, jolloin käyttö saattaisi jäädä pieneksi verrattuna asiakkaiden omiin laitteisiin laittaviin e-kirjoihin. Lisäksi ainakin HelMet-kirjastoissa suurin osa...
Kyse on teoksista, joiden viimeinenkin kappale on poistettu kokoelmista melko hiljattain. Tällöin teoksen ns. nimeketiedot näkyvät vielä jonkin aikaa Helmet-luettelossa.
Mikäli haluaisit lainata teokset, kannattaa tarkistaa esimerkiksi Frank-monihausta, saisiko ne lainaan jostain muualta Suomesta. Kaukolaina on maksullinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Tekniikan maailma -lehden sivulla on arkisto, josta voi hakea lehden sisällysluetteloja hakusanoilla: http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/ . Näillä tiedoilla emme pysty kuitenkaan etsimään artikkelia. Pitäisi tietää lukemasi artikkelin varsinainen aihe.
Arkistosta ei pääse itse artikkelia lukemaan, ellei ole lehden tilaaja, mutta jokaisesta numerosta on sisällysluettelo. Jos artikkeli löytyy sisällysluettelon perusteella, Joensuun pääkirjastossa on TM-lehdet vuodesta 1955.
Lehdessä "Kirkko ja musiikki" oli vuonna 1955 Raimo Lintuniemen katsaus radionvalmistajien vaiheisiin ja mukana on myös yksi artikkeli Hellas-pianosta otsikolla "Kotimaiseen radioteollisuuteen tutustumassa : Hellas - Suomalaisen pianoteollisuus uranuurtaja". Tämän kirjaksi sidotuksen vuosikerran voi tilata HelMet-tietokannasta, missä sen osoite on
http://luettelo.helmet.fi/record=b2187989~S9*fin
Itsekään en löytänyt suoria Hellas-pianoon liittyviä artikkeleita tämän enempää. Voi vaatia itsenäistä tutkimusta tämä aihe.
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
"Silta" on niin monimerkityksinen sana, ettei noin muotoiltuun kysymykseen voi ihan suoraan vastata. Erilaisia siltoja on kymmeniä (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Silta), eikä kaikkia sovellettuja siltatyyppejä voi rakentaa mielivaltaisen pitkiksi. Esimerkiksi yksittäistä kaarisiltaa ei ilmeisesti juuri puolta kilometriä pidemmäksi voida tai ole haluttu rakentaa (Shanghaissa on 550 metriä pitkä Lupu Bridge). Maailman pisimmät sillat ovat kaikki sellaisia, jotka koostuvat elementeistä ja tukeutuvat osan matkasta pengerrykseen, merenpohjaan ja saariin. Wikipedian mukaan maailman pisin yhtenäinen siltarakennelma (ei siis monen erillisen sillan ketju) on Kiinassa vuonna 2011 avattu maasilta Nanjhingin ja Shanghain välillä. Sen pituus on...
Vladivostokista ei pääse suoraan laivalla tai lentokoneella Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
Japaniin ja Koreaan menee suoria lentoja.
Rahtilaivat reissaavat kyllä Venäjän ja Kanadan väliä, mutta niiden kyytiin pääsevät vain laivalla töissä olevat.
Auton kuljetus maasta toiseen voi olla hankalaa. Maiden tullausmääräykset vaihtelevat. Auto kannattaakin siis myydä aina valtiota vaihtaessa tai vuokrata kustakin maasta siellä reissaamisen ajaksi.
Itäreitin käyttö ei ole aivan mahdotonta, mutta hieman haasteellista.
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
