Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Varastokirjastossa näyttäisi olevan paikalla Pin Yathayn muistelmateos.
Tekijä(t): Pin Yathay.
Nimeke: Stay alive, my son / Pin Yathay with John Man.
Julkaistu: New York : Simon & Schuster, 1988.
Sisältötyyppi: Teksti
Kieli: eng
Se on mahdollista saada kaukolainaksi sinulle parhaiten sopivaan Kouvolan kirjastoon. Kaukolainamaksu on 2,50 €. Sinun tulee vain täyttää kaukolainapyyntö.
Punakhmerien ajasta on myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Kouvolasta hyllystä löytyy mm. Affonco, Denise: Elossa kuoleman kentillä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on joitakin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa on esimerkiksi englanninkielinen tekstitys. Mainitsemaasi elokuvaa ei kuitenkaan löydy kokoelmastamme.
Voit selata elokuvia kirjaston internet-sivuilla (https://vaski.finna.fi/?lng=fi) laittamalla tarkennettuun hakuun aineistolajiksi DVD ja kieleksi venäjä. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi tekstityskielen ja kielen mukaan.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan ja Frank-monihaun mukaan lehteä ei tosiaan ole Suomen kirjastoissa kuin joitakin vuosikertoja Varastokirjastossa.
Lehteä tai sen artikkelia voi pyytää tilattavaksi kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kesäteatteriinhan sopivat monenlaiset näytelmät.
Listaan tähän muutamia Helmet-haulla löytyviä näytelmiä.
Identiteetti aiheisia ovat mm.
maahanmuuttoon kantaaottava Elina Snikkerin Maamme- nykykuvia Suomesta 7 näyttelijälle
https://naytelmat.fi/p/maamme-nykykuvia-suomesta
William Shakespearen Erehdysten komedia, jossa noin 20 näyttelijää, mutta enemmän tai vähemmänkin väkeä varmaa toimii.
Heini Junkkalan soita minulle Billy, joka kertoo sukupuoliidentiteetistä. Tästä en tiedä, montako näyttelijää tarvitaan.
Lähtemisestä/ jäämisestä eli ehkä yleisemmin muutoksesta löytyy mm.
Juha Hurmen Muuttomiehet 7 näyttelijälle.
http://www.kom-teatteri.fi/muuttomiehet.html
Lotista ja yhteiskunnan muutoksesta kertova Siniväriset 10...
Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Korjattavissa olevien kirjojen korjaaminen kirjastossa tähtää aineiston käyttöiän pidentämiseen. Perinteisesti kaikki mikä oli korjattavissa, pyrittiin korjaamaan omassa kirjastossa. Tavallisimmin sitä ovat tehneet käsistään näppärimmät työntekijät, mutta isommissa kirjastoissa on ollut myös päätoimisia kirjankorjaajia. En osaa sanoa, vieläkö tällaisia vakansseja on olemassa, mutta ainakin 2010-luvun alussa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa kirjankorjaaja oli ja Helsingin kaupunginkirjastolla on 1990-luvulla ollut peräti yhdeksän sitojaa.
En ole kuullut, kirjojen korjaamisen ulkoistamisista, paremmin tietävät voivat korjata. Mitä kouluttautumiseen tulee, virallista kirjaston kirjankorjaajan "tutkintoa" ei ole, mutta ns. kirjansitojan...
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu muutama naisten kirjoittama "kirjeenvaihtokirja":
Kristiina Haataja, Ulla Pernu: Viiltoja (Avain, 2008)
Nina Banerjee-Louhija, Riikka Juvonen: Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä (Kirjapaja, 2009)
Li Andersson, Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen : keskustelukirjeitä (Minerva, 2014)
Hannimari Heino, Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)
Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Uurteisvalailla (sinivalas, sillivalas, seitivalas, lahtivalas, jne.) on kurkkunahassaan selvästi erottuva uurteinen alue, joka ulottuu alaleuasta vatsaan saakka. Uurteinen kurkkunahka auttaa valasta ruoan saalistamisessa. Saalistaessaan se avaa leukansa ja päästää vettä suuhunsa, samalla kun kiihdyttäää nopeuttaan. Uurteinen kurkkunahka venyy ja valas pystyy vetämään suuhunsa valtavan määrän vettä ja saaliseläimiä. Lopuksi valas siivilöi veden pois ja suuhun jää vain ravinnoksi tarkoitettu aines. Kurkkunahkan venyminen laajentaa valaan suun tilavuutta valtavasti. Se kasvattaa suun ympärysmittaa jopa 162% ja pituutta 38%.
Seuraavalla sivustolla havainnollistetaan hyvin uurteisen kurkkunahan toimintaa:
https://baleinesendirect.org/en/...
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
