Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Löysin seuraavan tiedon: "Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa. Samalla päättyi suomalaisnaisten julkiseen ja yksityiseen kansalaisuuteen sisältynyt kaksijakoisuus ainakin juridisella tasolla."
http://www.helsinki.fi/...
Arvelisin, että kysymyksessä tavoiteltu henkilö on Iso-Britannian puolustusministeriössä työskennellyt tiedemies David Kelly. Kelly oli biologisen sodankäynnin asiantuntija, joka toimi myös YK:n asetarkastajana Irakissa. Kelly löydettiin kuolleena metsästä asuntonsa läheltä heinäkuussa 2003. Häntä oli aiemmin epäilty lähteeksi Iso-Britannian osallisuutta Irakin sotaan käsitelleessä uutisjutussa, jossa syytettiin brittihallitusta Irakia koskevien tiedustelutietojen vääristelemisestä. Brittilehdistö syytti varsin suorasanaisesti hallitusta Kellyn kuolemasta ja esitti, että tästä tehtiin syntipukki pääministeri Tony Blairin ja hänen neuvonantajansa pelastamiseksi. Poliisin mukaan Kelly teki itsemurhan. Hänen...
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html
Johanna Thydellin nuortenkirja Katon kokoinen tähtitaivas kertoo 13-vuotiaasta Jennasta, jonka äidillä on rintasyöpä:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511235958&qtype=b
Palvelussa on myös aiemmin kysytty kirjoja lapsen vanhemman sairastumisesta. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-lapsille-nuorille-9-13v
Jyväskylän Viitaniemen koulun sivuilta löytyy lista, johon on koottu kirjoja kriiseistä ja ongelmista. Myös sieltä voisi löytyä sopivia kirjoja:
https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/kirjalistoja/kirjavinkkej%C3%A4/kkjo
Nuuskan käyttäminen ei ole Suomessa laitonta, ns. nenänuuskaa ja purutupakkaa saa myös laillisesti myydä Suomessa. Laitonta on sen sijaan ns. pussinuuskan myyminen kaikkialla EU:ssa paitsi Ruotsissa, joka sai aikoinaan erivapauden. Ns. ruotsinlaivoilla pussinuuskaa saa myydä vain laivan ollessa Ruotsin aluevesillä. Pussinuuskan käyttö ei ole kriminalisoitua. Hamppu eli Cannabis sativa on kasvi, jonka eräistä muodoista valmistetaan kuivattamalla kannabis-huumetta. Hamppua kasvatetaan myös kuitujen ja öljyn tuottamiseksi.
Varsinaisista laittomista huumausaineista ylivoimaisesti käytetyin on kannabis (käytetään myös nimeä marijuana ja hasis, joka on hamppukasvista samojen kannabioidien takia uutettua hartsia). Tarkkoja käyttötilastoja ei...
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.
Miksi arkku tarvitaan?
Arkun merkitys
Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia.
Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat...
Ilmeisesti Seurakunnan toimisto on auki vain torstaisin, koska sivustolla on seuraavat tiedot:
Seurakunnan virastot palvelevat torstaisin klo 9 - 12.30.
Toivomme että kirkkoherranvirastoon liittyvät asiat (esimerkiksi hautausten ja muiden toimitusten varaukset) hoidettaisiin ensijaisesti puhelimen tai sähköpostin avulla.
Tavoitat meidät puhelimitse maanantaista torstaihin klo 9 - 12.30:
Khranvirasto 02 414 1400 karvian.seurakunta@evl.fi
Taloustoimisto 0400 869058 karvian.seurakunta@evl.fi
https://www.karvianseurakunta.fi/
Voi olla, että sähköpostiinkin vastataan siksi viiveellä.
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Kysymääsi peliä en onnistunut löytämään. Selvitin, että 2000-luvun alussa käytössä on ollut ainakin alla olevat aapiset, joihin peli voisi liittyä. Voit itse selvittää asiaa lisää esimerkiksi ottamalla yhteyttä kirjojen kustantajiin.
Tuula Kallioniemi: Aapinen : satulakka, viestivakka, tietopakka (https://outi.finna.fi/Record/outi.1195106)
Hannele Huovi: Iloinen aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.1197833)
Tuula Kallioniemi: Aapinen : Hauska matka (https://outi.finna.fi/Record/outi.518386)
Mervi Wäre: Pikkumetsän aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.821421)
Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Lähde
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit...
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
