Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on...
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta...
Hei! Runo on Einari Vuorelan Metsässä hänen esikoiskokoelmastaan Huilunsoittaja v. 1919. Runo on julkaistu myös esim. kokoelmassa Einari Vuorela, Runot: valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979, mikä on lainattavissa Nurmijärven kunnankirjaston varastosta.
Termiä klassinen kuva-analyysi tai klassinen analyysi (classical analysis, classical image analysis) käytetään muun muassa kemian, sähkötekniikan, biolääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Kemiassa klassinen analyysi tarkoittaa sellaista analyysia, jossa toimitaan kemiallisten reaktioiden varassa ilman teknisiä apuvälineitä. Klassinen kuva-analyysi tietojenkäsittelytieteessä puolestaan liittyy kuvan elementtien, kuten värien, kerrosten ja pikselimäärien sekä mahdollisten hyperlinkkien määrittelyyn. Sitä sovelletaan etenkin koneoppimista ja konenäköä koskevassa tutkimuksessa.
Mitä kuva-analyyseihin tekstinymmärtämisen tai taiteentulkinnan suhteen tulee, klassisella analyysilla viitattaneen perinteisiin kuva-analyysin...
Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
Pasilan kirjavarastossa pysyvässä säilytyksessä ovat muotilehdet Muoti plus vuosilta 1997-1999 ja Muoti + kauneus vuosilta 1992-1996. Lisäksi varastossa on muitakin suomalaisia lehtiä, joista voisi ehkä saada vinkkejä aikakauden muotiin, kuten Me naiset, Anna ja Eeva. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi pyytää katsottavaksi Pasilan kirjastossa.
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla muoti ja 1990-luku löytyvät mm. nämä teokset:
The vintage fashion bible : the style guide to vintage looks 1920s-1990s / Wayne & Gerardine Hemingway.
Dressing up vintage / Tracy Tolkien. (Sisältää muotia 1940-1990 -luvuilta)
A century of fashion / Francois Baudot. (Käsittää nimensä mukaisesti koko 1900-luvun)
Ballgowns : British glamour since 1950 /...
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana."
