Kollegani Siuntion kunnankirjastosta tiesi upeasti, että kysymäsi runon on kirjoittanut Laura Ruohonen ja se löytyy runokirjasta Yökyöpelit. Runon nimi on Nuku nuku.
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Etsityn kirjasarjan on kirjoittanut Raili Mikkanen ja se koostuu teoksista Kahdentoista vala, Myrkkypuun marjat, Pähkinäpuinen lipas ja Hopearenkaan taika.
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Vanhojen valuuttojen muuntaminen käy kätevästi Suomen pankin rahamuseon laskurilla, joka löytyy osoitteesta https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Sen mukaan 30 Yhdysvaltojen dollaria vuodelta 1993 vastaisi 24,28 euroa. Ilmeisestikin kyse on nykyhetken euroista, vaikka asia ei käy sivustolta ihan suoraan ilmi. Sivuston infossa kuitenkin niin annetaan ymmärtää. Siten omaisuuden arvo olisi noin mekaanisesti laskettuna 24,28 miljardia euroa.
Tuo on tietysti hyvin karkea arvio eikä huomioi sitä, että eri omaisuuslajit voivat olla nyt arvoltaan erilaisia on vuonna 1993.
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
Kirjastokortin numero on kirjastokortissa. Jos sinulla ei ole korttia ja siihen kuuluvaa pin-koodia, tai jos olet unohtanut pin-koodisi, saat kortin ja pin-koodin käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Lisää tietoa Lapin kirjaston sivuilta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä...
Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
