Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Kirjasto 10:ssä ei ole erikseen lastenosastoa, mutta lastenkirjoja ja muuta aineistoa siellä on jonkin verran:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20c%3A0%20b%3Ah10l_…
Kysyin asiaa Viestintävirastosta ja sain seuraavan vastauksen:
RHA68 taajuuksia harrastus- ja työkäyttöön on on ollut käytettävissä jo
kauan, ainakin yli kaksikymmentä vuotta. Aluksi taajuuksia oli vähemmän
ja käyttötarkoitus rajatumpi, mutta myöhemmin taajuuksia on avattu
lisää, ja käyttö tehty joustavammaksi.
Nykyään RHA68-kanavia on 26 kpl. Niiden käytöstä ja teknisistä ehdoista
löytyy tietoa oheisesta linkistä löytyvästä tiedotteesta:
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/metsastajatjamuuha…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Annetuilla tiedoilla on vaikea sanoa mistä on kyse, jos käytät kannettavaa tietokonetta voisi sen näyttää kirjastossa ja pyytää katsomaan mistä on kyse. Ainakin isoissa kirjastoissa voidaan tässä auttaa, esim. Sellon kirjaston (Leppävaara, Espoo) pajassa. Tervetuloa. Varatkaa aika sähköpostilla Sellonpaja@gmail.com tai puhelimitse (09)81657 607, etsimme tosin parasta aikaa kadonnutta puhelintamme.
Hei! Rikkoutuneet pelit poistetaan. Emme saa myydä poistettuja elokuvia tai pelejä tekijänoikeusasioiden takia.
Kannen voi vaihtaa helposti, joten rikkoutuneen muovikannen takia konsolipeliä ei poisteta.
Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
Jos asut edelleen ulkomailla, et voi lainata e-kirjoja.
Useimpien kirjastojen säännöissä vaaditaan osoitetta Suomessa.
Voimassa olevalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla voit käyttää esim. Helmet e-aineistoa myös ulkomailla oleskellessasi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kortin voimassaolo selviää helpoiten ottamalla yhteyttä suoraan Jyväskylään.
Jännityskirjoista löytyykin aika monia omituisia, erityisiä ja erikoisia etsiviä.
Löysimme työkavereiden yhteismuistelulla ainakin seuraavat ongelmaiset:
Ann Cleevesin Vera Stanhope
Peter Robinsonin Allan Banks
Doris Gerken Bella Block
Lars Kepplerin Joona Linna
David Lagercratzin Lisbet Salander
Carlos Ruiz Zafónin David Martin
Leif G. W. Persson Lars Martin Johansson
Stieg Larssonin Mikael Blomkvist
Ihan erilailla omituinen on pikku-etsivä Flavia de Luce Alan Bradleyn kirjoissa.
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Irwin Goodmanin esittämässä jenkassa Kopla ja kummisetä luetellaan nimeltä melko monta suomalaista poliitikkoa: Manu, Paavo, Ahti, Virolaisen Jussi, Uffe, Arska. Kappale on alun perin tehty 1979, mutta se julkaistiin myöhemmin v. 1985 kokoelmalla Tahdon lättähattujen vanhainkotiin.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
