Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)...
Kuvaamasi perhonen näyttää Vaaleakeltayökköseltä.
Perhosharrastaja Juha Lemmetyisen sivustolta löytyi aika hyvin kuvaasi vastaava perhonen
http://lemmetyinen.kapsi.fi/Lajisivu.php?ScientificName=Xanthia%20icteritia
Käytimme tunnistuksessa apuna myös iphonen hyönteisten tunnistusohjelmaa Seek.
Lähteet:
Kimmo Silvonen: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja (2014)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
Vesi johtaa lämpöä huomattavan paljon paremmin kuin ilma. Esimerkiksi saunassa voi hyvin oleskella, jos sen lämpötila on 90 °C, mutta samanasteinen vesi aiheuttaa vakavia palovammoja.
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
Tarkoitat varmaankin varausten tekemistä HelMet-verkkokirjastossa, vai kuinka? Minkähänlainen ponnahdusikkuna ruudullesi ilmestyy? Olisiko kysymys siitä, että HelMetin nykyisessä versiossa korista voi toistaiseksi tehdä varauksia vain yksitellen? Kaikkien koriin siirrettyjen nimekkeiden varaaminen yhdellä kertaa on kyllä tulossa ohjelmaan lähiaikoina. Jos valitset etusivulta vaihtoehdon "Perinteinen aineistohaku" ja siirrät nimekkeet koriin sen kautta, pystyt siellä myös varaamaan koko korin sisällön kerralla.
Jos varaamisessa on muita ongelmia, ilmoittaisitko niistä HelMetin etusivun Palaute-linkin kautta.
Jos lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä ja jos niissä on voimassa oleva sähköpostiosoite, voit hankkia uuden pin-koodin unohtuneen tilalle helmet.fi -sivuston kirjautumissivun linkistä "Unohditko tunnuslukusi": https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fluettelo…
Et kertonut kysymyksessäsi kirjastokorttisi numeroa, joten en aivan varmasti pysty tarkistamaan asiaa, mutta ainakaan nimelläsi ei rekisteristä löydy lainaajatietoja. Tämä onkin ymmärrettävää, jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuosiin. Käyttämättömien kirjastokorttien tiedot nimittäin siivotaan tietokannasta tietyin väliajoin, ja kortti, jota on viimeksi käytetty vuonna 2006, on varmastikin jo vanhentunut.
Uuden kortin ja pin-koodin saadaksesi...
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Selailin hiukan peliaiheisia kirjoja ja voisin suositella teosta ”Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta : pelisäännöt, valmistusohjeita, syntytarinoita” (Kustannus-Mäkelä, 1990), sillä siinä on aukeaman verran tietoa marmorikuulista, hiukan niiden historiastakin ja useita peliversioita.
”Kodin suuri pelikirja” (Gummerus, 2002) sisältää marmorikuulapelin tiiviit säännöt.
Jos englanti sujuu, niin englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Marble_(toy) on pitkä artikkeli marmorikuulista.
Valitettavasti tämä ei ole mahdollista.
Mikäli halusi "pausettaa" varaus johtuu siitä, että ette syystä tai toisesta pysty noutamaan varaustasi, voi joku toinen henkilö noutaa sen puolestasi. Varauksen noutavalla henkilöllä tulee olla mukana teidän kirjastokortti tai varauksen noutoilmoitus.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Imatran kaupunginkirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä. Silmäilin vähän läpi Imatran kaupunginkirjaston valikoima, ja suoralta kädeltä kolme minusta hyvää kauhuelokuvaa osui heti silmiin. Tässä ne ovat:
– Hohto : kahden levyn erikoisjulkaisu – Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva, jossa perhe muuttaa hoitamaan talven ajan syrjäistä hotellia. Siellä alkaa tapahtua kummia.
– Tarpeellista tavaraa – Tämäkin on Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva. Siinä pikkukaupunkiin muuttaa kummallinen kauppias.
– Rosemaryn painajainen – Tässä elokuvassa pariskunta muuttaa taloon, jossa tuntuu olevan kummallisia asukkaita.
Jännityselokuvissa on paljon enemmän valinnanvaraa ja vaihtelua. Tässä muutama oma...
Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan multimediakoneilla on CD/DVD –asemat. Koneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/
Valitse sieltä Kaupunkiverstas, koneet 1-3 ovat PC ja kone 4 Mac.
Myös erillinen USB-Romppuasema löytyy kaupunkiverstaalta.
Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kollegani Siuntion kunnankirjastosta tiesi upeasti, että kysymäsi runon on kirjoittanut Laura Ruohonen ja se löytyy runokirjasta Yökyöpelit. Runon nimi on Nuku nuku.
