Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vuonna 1975 ilmestyi WSOY:n Nuorten toivekirjastossa puolalaisen Maria Krügerin Punaruusun aikaan (Godzina pasowej róży, suom. Kirsti Siraste).
Valitettavasti Helmet-kirjastojen ainoa kappale on kadonnut eikä teosta ole muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Muualta Suomesta Punaruusun aikaan löytyy ja voit halutessasi tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelu on maksullista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auab0b6bbc-c5fa-403d-8dd4-f3782e9db5d1
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa hautapaikasta. Hän näyttäisi asuneen Iisalmessa kuolinvuoteensa (1654) asti, joten kannattaisi olla yhteydessä Iisalmen seurakuntaan. Alla yhteystiedot:
http://www.iisalmenseurakunta.fi/yhteystiedot
Matrikkelitiedot Lapuan yhteislyseosta (1904-74) ja Lapuan lukiosta (1974-) sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun kirjaan Lapuan oppikoulut 1904-2004.
https://www.finna.fi/Record/eepos.2215640
https://www.finna.fi/Record/eepos.285328
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Isotekstisiä teoksia löytyy kaikista Helmet-kirjastoista. Voit etsiä nämä teokset Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan isotekstiset. Tämän jälkeen voit rajata hakua kirjaston, kielen ja kokoelman mukaan hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Isommat valikoimat isotekstisiä teoksia ovat Sellon ja Ison Omenan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit tehdä aineistovarauksia Helmetin kautta entiseen tapaan. Varaaminen oli väliaikaisesti pois käytöstä sulkuajan, mutta on taas käytettävissä.
Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttisi on voimassa, siihen on liitetty pin-koodia eikä kortillasi ole maksuja yli 30 euron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
Kuulokkeita ei voi kytkeä suoraan levysoittimeen, vaan välissä pitäisi olla jokin vahvistin. Se voisi olla tavallinen vahvistin, jossa on kuulokeliitäntä tai sitten erityinen kuulokevahvistin. Nykyään markkinoilla on olemassa (jälleen) kohtuullisen hintaisia levysoittimia, joihin on mahdollista hankkia myös vahvistin. Uusien levysoitinten hinnat voivat olla jotain 200-2000 euron välillä, joten kovin kallista laitetta ei kannata ostaa.
Suosittelisin kuitenkin, että ostaisit käytettynä vanhan (esimerkiksi 70- tai 80-luvun) levysoittimen ja vahvistimen. Hyviä vanhoja soittimia on tarjolla paljon suhteellisen halvalla ja yleensä ne ovat vähintään yhtä hyviä kuin uudet. Pitää vain huolehtia, että soittimessa on hyvä äänirasia ja...
"Kasvit sitovat yhteyttäessään ilmakehästä hiilidioksidia, joka vapautuu jälleen ilmakehään niiden soluhengityksessä, kasvien maatuessa sekä niitä syöneiden eläinten uloshengityksessä."
Ilmasto-opas.fi. Globaalit nielut.
Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa) sekä Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen (1963), ss. 142-145.LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Tämän kuukausirlorun voi lukea esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (s. 244, 1980, useita lisäpainoksia).
Loru sisältyy myös teokseen Luen ja kerron. 1 Alakansakoulun luku- ja puheaapinen (tekijät Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Helga Sjöstedt, Valistus, 1955)