Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on...
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn...
Helmet-kirjastoista kyseinen kappale nuotteineen ja sanoineen löytyy ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 6. Tässä on linkki teoksen tietoihin Suuri toivelaulukirja 6. Voit katsoa listasta onko teos omassa lähikirjastossasi tai voit tehdä varauksen.
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa...
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomessa Marabou-boikoteista ovat ilmoittaneet ainakin Tallink Silja, Viking Line sekä VR.
Katso esimerkiksi:
Yle: Maraboun myynti loppuu Ikean Suomen myymälöissä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009663506.html
Tunnettu suklaabrändi joutui Ruotsissa boikottiin Venäjä-kytkösten vuoksi: Nyt myös Silja Line poistaa Maraboun valikoimastaan. https://yle.fi/a/74-20036353
Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin. https://yle.fi/a/74-20053067
Finn Crisps on Lantmännenin mukaan ollut valmistuksessa vuodesta 1952, Oululaisen hapankorput vuodesta 1955. Ne ovat hyvin samantapaisia tuotteita, mutta eivät kuitenkaan täsmälleen samoja: niiden ainesosat ja ravintoarvo poikkeavat sen verran toisistaan, ettei niitä täysin samoina tuotteina voi pitää. Vaasan hapankorput sen sijaan eivät juurikaan näytä eroavan Lantmännenin vastaavista – valmistuksen aloitusvuosikin (1952) täsmää. Oululainen Hapankorppu 740 g - Oululainen.fi Original 200 g | FINN CRISP Vaasan Hapankorppu 400 g – Vaasan
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Laulun on säveltänyt Toivo Kärki, joka myös sovitti sen Kauko Käyhkölle. Sanoituksen ovat kirjoittaneet Reino Helismaa ja Veli-Juhani, joka on Bror Hugo Johan Wiikin salanimi. Muutkin ovat sovittaneet kappaletta eri esittäjille.Kappale Fono-tietokannassa. Salanimitieto löytyy Fenno-tietokannan salanimihaulla.
Törmäsin samaan tilanteeseen, kun laitoin hakusanaksi Välskärin kertomukset. Tulokseksi tuli vain kokoelmasta kadonnut teos. Topeliuksen Välskärin kertomuksia löytyy kyllä useita kappaleita ja laitoksiakin ja se löytyy nimellä Välskärin kertomuksia.
Rikhardinkadun kirjastossa laitamme joulumateriaalin esille
marraskuun loppupuoliskolla. Materiaaliahan voi tilata normaalisti ennenkin sitä. Lasten joululevyjä ja kirjoja kysellään jo nyt, samoin askartelukirjoja. Soittamallakin
kirjastoon asia selviää, joulumateriaali on yleensä lähistöllä varastossa yms.takahuoneessa.
Nikko-nimen lähtökohta on Nikolaus-, Nikodemus- ja Nikolai nimissä. Nimen pohjana on kreikkalainen nimi Nikodemos 'kansanvoittaja' (nike 'voitto', demos 'kansa').
Julius on alkuaan latinan kielinen sukunimi, jonka on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä.
Aleksanteri on alkuaan kreikan kielen Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Joissakin nimikirjoissa ihmisten tai miesten puolustaja, miehuullinen.
Lisätietoja saa nimien eri muodoista, rinnakkaisnimistä, nimipäivistä ja nimien merkityksistä seuraavista lähteistä:
Kustaa Vilkuna: Etunimet - esim. v 1990 painoksesta
Pentti Lempiäinen: Suuri Etunimikirja v. 1999
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön v. 2007
Eeva Riihonen: Mikä lapselle...
Jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa, se kulkee asiakkaan valitsemaan noutokirjastoon yleensä parissa päivässä. Saat tiedon varauksen saapumisesta oman valintasi mukaan joko sähköpostitse tai kirjeenä.
Ville Hytönen-kuvitus Matti Pikkujämsä: Hipinäaasi, apinahiisi (Tammi)
ei löydy Inkeroisten kokoelmasta, mutta varaamalla sen saa kyllä muista toimipiteistä Inkeroisten kirjastoon.
Jukka Laajarinne-Timo Mänttäri : Isä vaihtaa vapaalle kirjoja (WSOY)löytyy läheisestä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla senkin saa Inkeroisten kirjastoon. Lasten- ja nuorten aineiston varaaminen on ilmaista.
Kuten kysyjän viittaus tuon sähköisen julkaisun yhteydessä olevaan tekijänoikeudelliseen tiedotteeseen kertoo, sen voi "tulostaa" (tarkoittaa myös pysyvän kopion tekemistä) vain henkilökohtaista käyttöä varten. Kirjastossa kotiseutukokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan henkilökohtaista käyttöä, joten lähtökohtaisesti tällaisen kopion tekemiseen täytyy saada tekstin tekijän lupa.
Jos kirjasto ei voi tai halua lupaa hankkia, voidaan kokoelmaan liittää itse julkaisun sijasta A4-arkki, jossa on julkaisun bibliografiset tiedot ja linkki sähköiseen julkaisujärjestelmään.
Heikki Poroila
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
WIlliam Shakespearen näytelmästä Pericles, Prince on Tyre on vain yksi suomennos. Anna-Maija Viitanen suomensi näytelmän vuonna 2012. Kyseinen kohta Viitasen suomennoksessa (s. 58) kuuluu näin:
TOINEN APUMIES
(---) Ihmettelen vaan, miten kalat meressä elävät.
KALASTAJA
No, samalla tavalla kuin ihmiset maalla: isot syövät pienet. Paras vertaus rikkaille saitureille on valas: se leikkii ja kiepahtelee, ajaa pieniä sinttejä edellään ja lopulta hotkaisee kaikki kerralla kitaansa. Olen kuullut, että täällä maankamaralla elää sellaisia valaita, jotka eivät sulje suutaan ennen kuin ovat nielaisseet koko kylän: kirkon, tornin, kellot ja koko roskan.
Saul Bellowin Humboldtin lahjan suomensi Kai Kaila vuonna 1976. Ko. sitaatti teoksesta kuuluu...
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
