Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla onnistuu. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaunokirjallisen teoksen lajin ilmaiseminen on vanha perinne, jota jotkut tekijät ja kustantajat edelleen harrastavat, jotkut toiset eivät. Varsinkin hyvin lyhyisiin ja yleisluontoisiin julkaisun nimiin liitetään mielellään jonkinlainen "selite", jottei synny turhia väärinkäsityksiä.
Vaikka asia on useimmiten ilmeinen sen jälkeen, kun julkaisu on lukijan kädessä, voi tällaisella täsmenteellä olla esimerkiksi kirjastojen luetteloissa selventävä vaikutus. Esimerkiksi "Aura : Romaani" erottaa sen selkeästi auroja käsittelevästä tietokirjasta tai runokirjasta "Aura : Runoja".
Harvemmissa tapauksissa tällaisella alanimekkeellä halutaan myös korostaa teoksen fiktiivistä luonnetta. Jos kirjan nimestä ei voi päätellä - eikä aina myöskään itse...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Uusin Helmet hausta löytämäni teos on
Lahtinen, Aatos: Matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen : lyhyt oppimäärä Lyhyt oppimäärä : 2007-2016
(Helmet tarkennetuun hakuun ylioppilastehtävät ja matematiikka)
Myös Ylen abiteereissä näyttää olevan tehtävä ja vastausvinkkejä lyhyeen matematiikkaan.
http://yle.fi/aihe/abitreenit/matematiikka
Onnea opintoihin.
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Suomeksi mustan populaarimusiikin historiasta voi lukea Heikki Hiilamaan ja Seppo Varjuksen toimittamasta teoksesta Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (Like, 2000).
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat aihetta käsittelevät teokset:
Souled American : How black music transformed white culture / Kevin Phinney (Billboard Books, 2005)
Hip hop's amnesia : from blues and the black women's club movement to rap and the hip hop movement / Reiland Rabaka (Lexington Books, 2012)
Sounds like London : 100 years of black music in the capital / Lloyd Bradley (Serpent's Tail, 2013)
Duke / Peacock Records: An illustrated history with discograohy / Galen gart & Roy C. Ames (Nickel Publications, 1990=
Black...
Painettua, suomalaiset julkaisutiedot sisältävää bibliografiaa Don Rosan tuotannosta ei taida olla olemassa. Kaipaamasi tiedot löytyvät kuitenkin vapaasti käytössä olevasta Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php).
Rosa-hakemistoon pääset suoraan tästä linkistä: https://inducks.org/creator.php?c1=date&c=DR. Siihen on koottu Rosan koko tuotanto sarjakuvista kansikuviin ja kuvituksiin. Halutessasi voit rajata hakua valitsemalla värikoodien viereisistä linkeistä haluamasi ryhmän. Sarjakuvat löytyvät Tarina- ja Vitsisarja-linkkien takaa. Klikkaamalla sarjakuvan koodia saat kattavat tiedot kustakin tarinasta, mm. milloin ja missä se on julkaistu eri maissa.
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pakinoitsija Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy äidinkielen oppikirjaan Aikamme lukukirja 6a (WSOY, 1972). Se löytyy myös Ollin näytelmien kokoelmasta Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1929) ja tämän uusitusta ja lisätystä painoksesta Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1950).
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten...
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Todellisiin tapahtumiin ja henkiöihin perustuvat fiktiiviset teokset ovat vanha ja yleinen ilmiö, ääritapauksissa puhutaan ns. avainromaaneista, kun kirjoittaja on jättänyt riittävästi tunnistamista helpottavia johtolankoja. Mikään laki ei kiellä tällaista fiktiota sinänsä ja jos henkilöhahmot eivät ole tarkalleen esikuviensa mukaisia, myöskään laissa kielletty herjaus tai toisen kunnian loukkaus ei välttämättä realisoidu. Fiktiivisillä henkilöillä kun ei ole intimiteettisuojaa.
Jos kuitenkin haluaa olla varma, ettei jälkipuheita ja mahdollisia haasteita tule, kannattaa tietenkin kirjoittaa niin, ettei tekstiä voida tulkita todellisen ihmisen kunniaa loukkaavaksi. Tässä liikutaan harmaalla alueella, mutta nyrkkisääntönä voitaneen...
Edu Kettusen vuonna 2000 julkaistulla albumilla Jokapojan Hollywood on kappale "Taivaansininen BMW". Laulun sanoitus kertoo tarinan pikkurikollisista, jotka ryöväävät motellin kassan. Rajakaupungista, joka tässä tapauksessa tarkoittanee Torniota, paetaan nelostietä pitkin etelään. Saalis lasketaan Limingassa. Lopulta sateisella kasitiellä Närpiössä käy huonosti.
Koko sanoitus löytyy verkosta. Kappaleen voi kuunnella YouTubelta. Voisiko tämä olla etsimäsi?
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
