Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19.
Eilispäivän maailmaa on tosiaan Vaski-kirjastoissa enää vain yksi nide, joka sekin on kiertänyt lainassa jo 111 kertaa, ja saatavuus antikvariaateissa on heikkoa, jopa olematonta. Uuteen painokseen ja käännökseen liittyvästä kiinnostuksesta kannattaa viestittää suoraan kustantamolle, sillä mahdollisten ostajien intressit todennäköisesti painavat lainauslaitoksen tarpeita enemmän kustannuspäätöstä tehdessä. Mikäli teoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet, voi teoksen uudesta painoksesta tai käännöksestä yrittää vinkkailla myös muille kustantamoille.Gummeruksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://gummerus.fi/pages/me-olemme-gummerus#Hallinto
Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia.
Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on:
Auer, Jaakko
Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle
Porvoo : WSOY , 1956
Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy tällä hetkellä aika niukkaasti DVD- ja blueray-tallenteita aiheesta. Kirjoja aiheesta ovat esimerkiksi Osmo Jussilan kirjoittama Neuvostoliiton tragedia (Otava, 2012) suomeksi ja englanniksi Archie Brownin The Rise and Fall of Communism (The Bodley Head, 2009).
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Bissonnette on kirjoittanut tämän kirjan salanimellä Mark Owen. Kirja on suomennettu nimellä "Kova päivä : hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan" (2012).
1. Venäjänkieliset kaunokirjallisuuden (ja aineiston yleensä) saat helpoiten esiin käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua.
Vaihda hakurajoittimeksi Aihe ja kirjoita hakukenttään kaunokirjallisuus (tai *, jos haet jotain muuta)
Valitse Aineistoksi kirja, Kokoelmaksi aikuisten kokoelma ja Kieleksi venäjä.
Hakutulokseen voi tehdä vielä rajauksia tai järjestää sitä.
Vuosi järjestää uusimmat ensin ja nimi järjestää tuloksen aakkosjärjestykseen.
2. Samaa kirjaa eri kielillä hakisin hieman toisin.
Valitsisin ensin tekijän ja hakisin tarkennetussa haussa hänen nimellään rajaamatta muuta kuin aineiston ja kokoelman.
Hakutuloksesta näkee melko helposti, onko tekijän teoksia venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.
Hieman hidasta mutta aika toimivaa...
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
Aleksandr Puskinilta löytyy runo Elämän rattaat, jota on käytetty googlen mukaan Äidinkielen kurssilla 3:A 1.
Runo löytyy kirjasta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: slaavilaiset kirjallisuudet, WSOY 1936.
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
Lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastokortin saa odottaessa täyttämällä hakukaavakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Hei,
Murha.info-sivustolta löytyi vanha keskustelu Artturi ja Orvo Väänäsestä, jossa lähteeksi mainitaan Apu-lehti nro 35, ilm. 2.9.–67.
Tämä lienee kysymäsi artikkeli. Tuon perusteella juttua ei näyttäisi olevan useammaassa lehden numerossa.
Apu-lehteä pitäisi olla saatavissa Varastokirjastosta, joten pyydä kirjastoasi tilaamaan artikkelikopio kyseisestä lehdestä.
Voit ilmoittaa kadonneesta kirjastokortista soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Asiakasrekisterimme on yhteinen, joten tieto kadonneesta kortista voidaan viedä rekisteeriin missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
