Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
Näyttävistä "kultaisista" kuvista tulee ensimmäisenä mieleen Onni Mansneruksen kuvitus Aili Somersalon kirjaan Mestaritontun seikkailut. Siinä pitkähiuksinen Saraste-neito joutuu rangaistukseksi ylpeydestään kutomaan kultaista viittaa miltei maata viistävistä hiuksistaan. Langasta tosin ei kirjassa ole kuvaa, mutta Sarasteesta kyllä.
Elämäntarina-lehti kuuluu Helsingissä Pasilan kirjaston kokoelmiin ja Espoossa Sellon kirjaston kokoelmiin. Pasilan kirjaston numeroita ei voi lainata kotiin. Sellosta lehdet saa kotilainaan uusinta numeroa lukuun ottamatta. Vantaalla lehti on tullut Hakunilan kirjastoon, mutta siellä ei ole vielä merkintää numerosta 3/2016.
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Helmet-palvelusivuston käytössä on ollut viime aikoina tilapäisiä häiriöitä mm. kirjautumisessa ja hakutoiminnoissa. Nyt häiriötilanne on jo ohi. Mikäli mainitsemanne ongelma toistuu, pääsette Omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta osoitteessa luettelo.helmet.fi.
Pahoittelen häiriöstä aiheutunutta vaivaa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Meillä on Seinäjoen kirjastossa Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat mikrofilmattuna. Lehtiä voi tulla tänne lukemaan. Jalasjärven kirjastossa ne ovat käytettävissä ihan lehden muodossa.
Kaukopalvelumme voi myös lähettää jutun sinulle omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä kirjastoosi, jossa tehdään kaukolainapyyntö/kopiopyyntö meille. Mahdolliset kaukolainamaksut määräytyvät oman kunnankirjastosi käyttösäännöistä.
Kaj Chydeniuksen säveltämät ja Kaisa Korhosen esittämät Laulu lapsen oikeuksien julistuksesta 1 (YK:n Lasten oikeuksien julistus: artiklat 2, 4) ja 2 (Periaate 9, 10) ovat kuultavissa äänitteiltä Love Records : kaikki singlet. 1 (2016) ja Suojele luontoa - ihmistäkin (2008). Kumpikin CD kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Suomessa ei taida syöksymisestä lisäkorvausta tulla. Sekä Mestiksen että Mestaruussarjan pelaajasopimusten pohjat ovat luettavissa täältä: https://www.sjry.fi/sjry/pelaajasopimukset/ . Sensijaan tietoa millaisia sopimuksia pelaaja-agentit ja vaikkapa NHL-seurat tekevät on vaikea selvittää. Mutta voisi olettaa, ettei syöksyminen ole niitä asioita mistä erilliskorvauksia maksettaisiin koska se ei tuo hirveästi lisäarvoa peliin.
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Etsitty kirja saattaisi olla Michel del Castillon Tanguy, aikamme lapsi. Sen viidennestätoista luvusta löytyy lyhyt keskustelu, jonka päätteeksi yksi Tanguyn vankitovereista toteaa: "Ei sodassa ole voittajia eikä voitettuja: vain uhreja."
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla...
