Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Tyttölyseon vuosikertomukset 1963-1964, 1964-1965 ja 1965-1966, joista löytyvät ko. vuosien ylioppilastutkintojen tulokset eli nimet ja arvosanat. Kuvia näistä ei löydy. Nämä vuosikertomukset ovat kotiseutuosastoaineistoa, jota ei lainata edes kaukolainaksi. Kopioita näistä kyllä tietysti saa kaukopalvelun välityksellä.
Varsinaista ylioppilasmatrikkelia ei löydy. Annikki Koskisen teoksesta (2012) Oppikouluaikaan : Kajaanin tyttölyseossa 1951-1970 ja Kainuun yhteislyseossa 1970-1973 löytyy matrikkeliosuus, johon ei kuitenkaan sisälly ylioppilasmatrikkelia.
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Tarkoitatko Vaasan kaupunginkirjaston asiakaskoneita?
Meillä on käytössä Linux ja OpenOffice 3 asiakaskoneissa. Mikrofilmihuone ja mikroluokka (Nurkka) ovat ainoat paikat, missä on Windows koneet asiakaskäytössä. Nurkan koneissa on Windows 7 ja Office 2010.
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi. Kirjoja myydään ainoastaan poistomyynnissä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa. Mikäli teos on loppuunmyyty, eivät kirjastotkaan voi hankkia siitä uutta kappaletta, joten sitä suuremmalla syyllä teos halutaan säilyttää kokoelmassa kaikkien lainaajien käytössä.
Kappale on yleinen, ja se löytyy monesta nuottikokoelmasta. Savonlinnan kirjastosta se löytyy mm. nuoteista "Mancini, Henry: The new Henry Mancini songbook" ja "Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia".
Teosten tiedot ja saatavuudet voit katsoa verkkokirjastossa osoitteessa
http://savonlinna.verkkokirjasto.fi/
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti asia ei ole vanhentunut. Kortit eivät liity Iso Numero -lehteen. Muistelet ehkä Päiväkeskus Hirondon joulukorttikampanjaa, jossa joukko kuvataiteilijoita laati yhdessä romanisiirtolaisten kanssa joulukortteja. Kortteja myytiin nipuissa kadulla samalla tavoin kuin Iso Numero -lehteäkin. Voit tiedustella Hirundosta, onko projekti jatkunut tai heillä uusia kortteja suunnitteillä.
Hirundon yhteystiedot: https://www.hdl.fi/fi/hirundo
HS : Vaihtoehto kerjäämiselle : http://www.hs.fi/kaupunki/a1416805873880
Olisiko vanhat klassikot sopivia esim. Agatha Christie, Arthur Conan Doyle tai Patricia Highsmith.
Täydennän vajavaista vastausta vielä seuraavilla kirjailjoilla:Carolin Lawrence, Anne Cassidy, Darren Shan, Suzanne Collins, Kristian Cast ja Dolores Redondo.
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten...
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Alla joitakin uusimpia opinnäytetöitä tai muita teoksia kysymistäsi aiheista. Voit jatkaa halutessasi hakemista Finna-palvelun kautta. Toimivia hakusanoja ovat ainakin kehitysvammaiset seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapset seksuaalinen hyväksikäyttö. Hakua voi myös monin tavoin rajata: https://www.finna.fi/
Kehitysvammaisten kokemus heidän seksuaalisuudestaan ja sen toteuttamisesta : kirjallisuuskatsaus / Rautio Julia, Silen Niina, Metropolia ammattikorkeakoulu , AMK-opinnäytetyö, 2017
- Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä / Kiuru Hanna, Stromberg-Jakka Minna, 2017
- Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta / Piispa Minna, 2013
- VAIETTU TODELLISUUS : Kehitysvammaisten...
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
