Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti sitä, miten pankit toimivat eli miten ne saavat rahaa liiketoiminnastaan. Yksinkertaistettuna pankkien tehtävä on talletusten eli asiakkaiden rahojen ottaminen ja luottojen myöntäminen. Lisäksi pankit hoitavat maksuliikennepalveluja ja sijoitus- ja varallisuudenhoitoa. Pankkien merkittävin tulonlähde on korkokate, joka syntyy, kun pankki vastaanottaa talletuksia ja vastaavasti lainaa rahaa korkeammalla korolla kuin mitä talletuksille maksetaan. Lisäksi pankit saavat rahaa varainhoidon palkkioista ja sijoitustuotoista. Lähteet ja lisätietoaInderes: Miten pankit toimivat? https://www.inderes.fi/articles/miten-pankit-toimivat-rautalangasta-vaa…Finanssialalle: Pankkien tehtävät https://www....
Loimaalainen maanviljelijä ja kansanedustaja Heikki Perho toimi Loimaan kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1961-1996. Hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1985-1991. Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003). Loimaan kunnan ja Loimaan kuntaliitos tapahtui vuonna 2005.
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.
Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun:
-Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018
Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta
-The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007
The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista
-Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006
Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Tarinoita saamelaisesta mytologiasta
-Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011
Lappalaisten...
Matador-sarjan tunnusmusiikin on säveltänyt tanskalainen pianisti ja säveltäjä Bent Fabricius-Bjerre, paremmin tunnettu nimellä Bent Fabric.
Voit kuunnella sävelmän esim. tästä https://www.youtube.com/watch?v=zcNqmoTYLfw
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan toisen paremmuuden, varakkuuden tms. aiheuttamaa harmin ja vihan tunnetta merkitsevä sana kateus on johdos germaanisperäisestä lainavartalosta, jonka yksinkertaisempi edustaja on kateellista merkitsevä kade (kateeksi, kateissaan, harv. kateellinen). Sanalle on tutkimuksissa esitetty kahtakin germaanista lainalähdettä, uudemman tutkimuksen mukaan lainalähteeksi sopisi paremmin kantagermaanin *skapez.
Terveisin
Marju Koskela
Suomalaisten kirjailijoiden espanjalksi tai englanniksi käännetyistä teoksista voisi ajatella vaikkapa seuraavia.
Havukainen, Aino: Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017) (engl. This is Finland) - kuvakirja, jonka huumori osuu myös aikuisiin
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie (2002) (esp. Camino de trincheras)
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite Finnish things (2021) - kuvakirja kaikenikäisille
Korhonen, Karoliina: Suomalaisten painajaisia : vähäsanaista vertaistukea (2016) (engl. Finnish nightmares : a different kind of social guide to Finland) - sarjakuva
Kyrö, Tuomas: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja (2014) (engl. Happy days of the grump)
Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis (2011) (engl. The beggar and the hare, esp...
Kirjoja on ilmestynyt kuusi kappaletta. Vanhimmasta uusimpaan:
Amelia Kulmuri ja kauhukarkelot
Amelia Kulmuri ja ylhäiset yksisarviset
Amerlia Kulmurija muistovaras
Amelia Kulmuri ja puolikuuloma
Amelia Kulmuri ja jetien kadonneet aarteet
Amelia Kulmuri ja kurittomat kisusarviset
Lähde: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%2…
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Heli Karjalainen on kirjoittanut useita teoksia myös 80-jälkeen ja teokset on julkaistu juuri samalla nimellä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan tuorein Heli Karjalaisen teos on vuonna 2016 julkaistu teos Kaikki nämä päivät.
Löydät kaikki Heli Karjalaisen tähänastiset teokset Fennicasta kirjoittamalla hakulaatikkoon "Karjalainen Heli".
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595896225
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa voi käydä paikan päällä selaamassa vanhoja puhelinluetteloita. Kyseessä ovat varaston käsikirjakappaleet eli luetteloita ei voi lainata tai varata muualle. Alle on poimittu muutama esimerkki vanhoista puhelinluetteloista.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 59, 1942.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 60, 1943.
helmet.fi. Pasilan kirjasto, yhteystiedot.
Merriam-Webster -sanakirja kertoo, että sana "kennel" tulee keskienglannin sanasta "kenel", joka tulee anglo-ranskan sanasta "kenil", joka puolestaan tulee vulgaarilatinan sanasta "canis", joka tarkoittaa koiraa. "Kennel" ei siis näytä perustuvan kenenkään henkilön nimeen, vaan koiraan viitanneisiin sanoihin englantiin vaikuttaneissa kielissä.Sukunimellä "Kennel" näyttää olevan erilainen historia: Ancestry.com -verkkosivu kertoo, että kyseisen sukunimen tausta on vesikanaviin viittaavissa sanoissa kuten "chännel" ja "känel". Lähteet:https://www.merriam-webster.com/dictionary/kennelhttps://www.ancestry.com/name-origin?surname=kennel
Enni Mustosen lukijoista monet ovat lukeneet myös mm. Johanna Valkaman ja Paula Havasteen kirjoja. Suosittuja historiallisen romaanin taitajia ovat myös Kristiina Vuori, Kaari Utrio, Pirjo Tuominen ja jo edesmennyt Laila Hietamies/Hirvisaari. Uudemmista tulokkaista Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja ja R.M. Rosenbergin Hakoisten naiset -sarja ovat keränneet paljon kehuja.
"Koulun laulukirjassa" (1934) on laulujen melodianuotinnos ja sanat. Laulu löytyy myös nuottikirjasta "Sävelmistä Koulun laulukirjaan" (1936), jossa on merkittynä kosketinsoitinnuotinnos ja sanat.
"Sävelmistö Koulun laulukirjaan" -teosta löytyy kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudulla Tikkurilan musiikkivarastossa olisi yksi kappale saatavana. Voit halutessasi myös kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teoksen tiedot HelMet-aineistotietokannassa:
http://www.helmet.fi/record=b1850264~S9*fin
